Orkesterin asut oli sävytetty syvän tummansiniseen = daameilla oli sinistä pitsiä, silkkiä, kapellimestarinkin takin vuorissa vilahti kungsblå.
Lava valkoinen, kaunis kuin koru, soittajista huokui jotain odottavaa, innostunutta, ehkä vähän varpaisillaan oloakin. Sali piukkaan täynnä. Ilmassa oli juhlan tuntua.
Alkupalana tarjottiin nuoren (s. 1972) Perttu Haapasen pätkä Compulsion Island. Erittäin mielenkiintoista modernia jonka Wanha Rouva tarkentaa televisiouusinnasta
torstai-illalla. Oli omat antennini jotenkin etupainotteisesti suunnatut Anders Hillborgin Viulukonserttoon nro 1, jossa tulkkina oli Suomen Pelimanni nro 1, taiturillinen Pekka Kuusisto.
Hillborgin konsertto, maagista viulun ääntä kahdellakin eri jousella houkutellen (mikäs instrumentti Pekalla onkaan?), hienoa mukanamusisointia orkesterin
kanssa Hannu Linnun ohjaillessa yhteensoittoa. Mieletön draivi!!!
Wanha Rouva istui yhdessä ja samassa asennossa kuin paikoilleen valettuna
koko konserton ajan (n. 25 min) – ja sen kyl sit huomasin bussissa, hartiat olivat aivan jumissa. Vaan ei se mitään! Kokemus ja elämys oli vielä tuhat kertaa enemmän kuin etukäteen olin
osannut odottaa vaikka Hillborgin musiikkia ihan hiukan tunnen ja olen konserteissakin kuullut. Tämä oli kaikki aistit vangitseva ja Wanhaa Rouvaa pihdeissä pitänyt äänivyöry ja volyymin vaihtelut ja kellontarkasti mukana
soittanut orkesteri. Auh! 
Enemmän tätä!
Ja
sit kun Wanha Rouva sai kynsiinsä säveltäjä Hillborgin, en osannut muuta kuin tuoda terveisiä från Åbo ja muistella Porvoon Suvisoittoa vuonna 2005 jolloin ensi kerran kuulin Hillborgin sävellyksen Dreaming River.
Jotenkin en saanut millään kielellä ulos mitään tästä ytimiini porautuneesta viulukonsertosta. Toivottavasti saan kiittää siitä joskus myöhemmin.
Ylimääräisenä Pekka K esitti Soila Soriolan kanssa Eva Dahlgren -kappaleen ”Kväll” johon musiikin oli loihtinut Anders Hillborg. (En ihan
tarkkaan saanut selvää Pekan kuulutuksesta, miten nuo jutut menivät.) Koskettava lopetus Hillborg-osastolle kuitenkin. Muistelin omaa levyäni, jonka joskus muinoin ostin Tukholman Åhlens-tavaratalosta, siinä Esa-Pekka johtaa
Hillborg-Dahlgren -musiikkia.
Väliajan jälkeen jotain ihan muuta.
Väliajalla istuin/seisoin paikallani (muuten ihan hyvä paikka, vain säveltäjä-solisti-kapellimestari –asetelmasta en
saanut minkäänlaisia valokuvia) ja tutkin käsiohjelmaa. Olipa monta Turun bändin muusikkoa keikka(?)hommissa, ainakin soolohuilisti, soolo-oboisti, klarinetin äänenjohtaja, hienoa! Kaikki täyttivät loistavasti paikkansa
, erityisesti Olli Leppäniemen klarinettisoolot kuuluivat kirkkaina ja kauniina Wanhan Rouvan korviin ja "Takun" oboensoitto, no, sehän
tiedetään jo.. kas kas, aika näyttää, miten homma jatkuu.
Mutta sitten. Kuka osaa laulaa lurittaa Beethovenin Pastoraalisinfonian (nro 6 Fduuri)? En minä ainakaan. Harmaissa muistoissani B:n Kutonen on
hiukan pliisu, liirumlaarum sinne tänne. En kuunnellut sitä etukäteen ennen konserttia missään muodossa, ja hyvä niin.
Sillä nyt pyyhkäistiin taas kerran pölyt pois Beethovenista! Eikä kauheasti häirinnyt vaiks eka osan jälkeen yleisössä joku jo innostui vähän taputtamaan ja vaiks johonkin saumaan luritteli
jonkun - varmaan ulkomaalaisen - kännykkä (ei siis ollut ymmärtänyt konsertin alussa kuulutettua matkapuhelin-, valokuvaus-/äänityskieltoa). Hurma vei meidät mukanaan: I Allegro ma non troppo (Iloisia tunnelmia maalle
saavuttaessa). Seuraava osa olikin jo kiinteän lempeän rauhallinen (?): II Andante molto mosso (Kohtaus puron rannalla). Kaiken kaikkiaan riemuitsimme Beethovenin kanssa viisi osaa, sinfonia kesti n. 40-42 minuuttia. (Unohdin rekisteröidä
loppumisajan.
)
Tässä Beethovenissa ei ollut mitään pliisua! En ymmärrä, miten Hannu pystyy tuohon. Näkihän
sen, että hän kaappasi muusikotkin mukaan täysillä, puhumattakaan meistä kuulijoista. Oli täysillä mukana itsekin. Jos kapu antaa itsestään kaiken noin, kai se myös heijastuu orkesteriin! ja he yrittävät
ja antautuvat ilotulitukseen oman taitonsa mukaan. Ja taitoa RSO:ssa riittää.
– Miten jaksan odottaa ensi kevään konserttia jossa on mm. B:n Kolmonen, Eroica?
Noh, huomenna (tai tänään, kello on 2.59) torstaina Teema lähettää sen silotellumman version (TV-kamerat!) tästä
keskiviikon konsertista.
19.00 RSO Musiikkitalossa
Suora. Joht. Hannu
Lintu ja RSO esittävät Haapasen teoksen Compulsion Island, Hillborgin Viulukonserton (solisti Pekka Kuusisto) ja Beethovenin Pastoraalisinfonian. Toimittaja Seija Rautio. Pianisti Jukka Nykänen.
Hyvää ja turvallista matkaa St. Louisiin-Baltimoreen-Detroitiin! Ja 
sydänlämpöiset syntymäpäiväonnittelut sit kun se päivä on kohdalla..