.. lauloi vuosia, vuosia sitten Four Cats –lauluyhtye. Sanat olivat jo silloin hätkähdyttävän osuvat, kun vain muistaisin miten ne menivätkään, niin pistäisin tähän
suorat lainaukset. Vaan kun en muista.
Tänäkin aamuna olen kahlannut läpi 2 sanomalehteä ja
päivemmällä silmäillyt tuoretta Suomen Kuvalehteä, jonka kansijuttu nosti verenpaineeni punaisille: ”Urheilupuolue. Joka kolmannella kansanedustajalla on urheilutausta. Keiden asiaa he ajavat?” Pitkää
juttua en ole vielä lukenut, mutta yleisajatuksena mieleeni pongahti välittömästi ajatus, että tämän urheiluhullun kansan edustajat ovat varmaankin vaalikampanjoissaan tuoneet
esiin suoremmin tai piilotetummin omat urheiluintressinsä, tietäen, että siitä saa lisä-ääniä.. Vaan entä nyt? Media on pullollaan urheilun dopingia, väkivaltaa, harrastuksen kalleutta (ei se NIIN kallista
voi olla jos otetaan huomioon vain urheileminen, mutta siihen liittyvistä muista asioista kuten tarvikkeista/tiloista yms rokotetaan surutta). Ei se hullu ole joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Yksi tämän kevään
otsikko Hesarissa: ”Porttikielto tekee paluuta. Sisäministeriö selvittää, tarvitaanko urheilukatsomoihin porttikieltoja estämään häiriköintiä. Häiriköistä saatetaan kerätä
valtakunnallinen rekisteri.” Halleluja! Kysyn vaan, koska klassisen musiikin konserteissa on tarvittu poliiseja ja järjestysmiehiä hillitsemässä syvääkin innostusta? tai lyöty esiintyjiä/kuulijoita turpiin
niin että taju menee?
Urheilussa otsikkoasia koskee niin urheilijoita kuin heidän kannattajiaankin.
Tämä on asia, johon palaan joskus myöhemmin. Tänään ärsyynnyin erityisesti lehtien ulkoasusta.
Pari kuukautta sitten inhosin Hesarin uusittua
muotoa, mutta otan kaikki negatiiviset kommenttini takaisin!
Varsinkin, kun samoihin aikoihin paikallinen Turkkarimme myös yritti muuttaa, ja muuttikin,
ulkonäköään. Mainoslause oli ”Raikkaampi ilme”. Kyllä kyllä kyllä, tuli värejä, tuli uusia väliotsikoita ja tuli valtavan suuria valokuvia.
Tulos: käsittämätön asiajako, tarpeettomiakin teemasivuja, mutta ennen kaikkea suuret valokuvat ja tosi isot otsikot vievät tilaa itse asialta.
Ja eikö Turussa enää ole musiikkikulttuuria? siis klassisen musiikin??? vai eikö siitä haluta/osata kirjoittaa? 
Ottaisin mieluummin pienemmät kuvat ja otsikot mutta isommat asiat.
Mikä vitsi on tehdä erikseen sivujako
”Turku” ja ”Lähialue”? eikö Turku olekaan lähialuetta? katsoo sitä mistä suunnasta tahansa. Usein molempien otsikoiden alla käsitellään kumpiakin, Turkua
ja sen lähialueita. Vai onko niin, että raisiolaiset, naantalilaiset ja kaarinalaiset ohittavat ne osat joiden otsikko on Turku? Mikä tulevan kuntaliitosasian tilanne nyt onkaan?
Ja toinen tyyli/tyylittömyys, josta lehdissäni
tänään oli hyvät vertailukohdat. Hesarissa kootaan ”perheilmoitukset”, kuten kuolinilmoitukset, yhdeksi kokonaisuudeksi, niin tänäänkin. Olivat sivun reunaan tyylikkäästi aseteltuina, omana osastonaan.
Turun Sanomat kunnostautui heittämällä sivulle 4 kaksi kuolinilmoitusta sinne tänne.
Sivun muuta antia oli lehden omien yhteystietojen palsta, ja sitten maksullisia mainoksia: bingoa, talopystytystä, rokkikonserttia, tapettirumbaa
(?), luomukauppamainosta, teatteri- ja tanssiesitystä, taide- ja antiikkimessua, tanssipaikkaa ja –kurssia, yhtiökokouskutsua ja ”Iloisissa uutisissa” kiitoksia ja onnitteluja. Myös pari pikku-uutista Raumalta, kolari ja omakotitalomurto.
(Lähialuetta? tänään kyllä Huvien ja Sekalaisten joukossa..)
Kun minä kuolen, en halua mitään lehti-ilmoitusta siitä, en ainakaan Turun Sanomiin.
Jonkinlaista harkitsemattomuutta kuvastaa sekin, että kolmena päivänä peräkkäin Turun Sanomat antaa tarkat mallit ja vinkit abloy-avainten rikolliseen
kopioimiseen, otsikot: ”Poliisin lukkoasiantuntija: Taloyhtiön yleisavain on helppo väärentää”, ”Lukkosepän malliksi väärentämä yleisavain meni piirun verran pieleen”
(lukkoseppä kertoo kyllä sit itse kirjoituksessa yksityiskohtaisesti, missä oli virhe..) ja ”Yleisavain on tarpeeton riski”. – Joka jutussa on isot ja tarkat valokuvat.
– Ensimmäinen juttu valokuvineen (13.3.) vie lähes koko yläosan sivusta, alaosassa on, myös isolla valokuvalla koristettu uutinen ”Talvipakkaset sinnittelevät vielä muutaman viikon”.
Ihan yhden palstan pienen uutismaininnan on saanut ”Työmarkkinaneuvottelussa ei edistystä”..
First things first, Turkkaristakin on pantu pellolle toimittajia,
ehkä olisi kannattanut pitää heidät töissä ja vain pienentää valokuvia..
YLE uutiset 11.3.2013: ”Turun Sanomien levikki on laskenut kymmenessä vuodessa yli 13 000:lla. Levikillä
tarkoitetaan lehtitilausten, irtomyynnin ja määrättyjen vapaakappaleiden keskimääräistä määrää päivittäin.
Päätoimittaja Riitta Monton mukaan Turun Sanomien viimeisin levikin lasku
oli odotettavissa tilauslehdille tulleen arvonlisäveron johdosta. Hänen mukaansa koko sanomalehtiala seuraa nyt erityisen tarkkaan sitä, miten lehtiä luetaan.
Tietysti sadantuhannen rajapyykki on tietyllä tavalla merkityksellinen,
mutten kuitenkaan pidä laskua kovin dramaattisena, Monto muotoilee.”
Muitakin syitä voi olla, nimim. Tilauksen Lopettamista Harkitseva.