kalenteri

SANAT

Sanat ovat tärkeät. Tärkeät – ei pelkästään tärkeitä.

Kun puhumme, sanat joita puheessa käytämme, ovat 50% viestinnästä – luulisin. Se toinen puoli on tietenkin kehollinen viestintä, ääni, ilmeet, asennot, äänen vivahteet. Ehkä sanojen osuus onkin vain 40%? Myös se, mihin sanat asetellaan, voi muuttaa sanoman merkitystä tai antaa piilomerkityksen. Minulle kerran sanoi, erään koulutustilaisuuden väliajalla, samassa seurueessa keskustelua seurannut mies, että hän seuraa lumoutuneena porukan naisten (lähinnä minun) silmien viestintää.. HämmentynytVastaanottajasta riippuu, miten sanaton viesti ymmärretään.

Sanoilla voimme loukata, myös niillä piilotetuilla jotka ovat mukana viestinnässä joko tahallaan tai vahingossa. Sanojen järjestys on mietittävä sitä tarkemmin mitä herkempi asia on. Itse syyllistyn erittäin usein siihen, että puhun ennen kuin ajattelenVilli, innostun asiasta niin että sanat karkaavat suustani epäjärjestyksessä = ajattelematta. Koskaan ei voi olla varma siitä miten toinen sanamme kuulee, hänellä voi olla omat ajatukset aivan muualla tai mieltä painaa jokin  julkilausumaton.

Sanoilla voi antaa oivalluksen meidän/heidän ajatuksille jotka hakevat ilmaisuaan. Kun ystäväni pukee sanoiksi ajatuksen jonka minun puheeni on hänen mielessään synnyttänyt, hänen sanansa voi olla juuri se, jota itse etsin. Ne sanat toivottavasti eivät ole niinku, tota, tavallaan, ikään kuin, totta kai, sanotaanko nyt näin, nythän on niin että, tosiaan..

HämmentynytSitten on niitä tilanteita joissa jokainen puhuu omia asioitaan toisten sanojen päälle eikä kukaan oikein tiedä, mitä toinen sanoo. Ilmassa on sanoja kuin varpusparvi lintulaudan ympärillä. Kaikki sanat sikin sokin,  kadottavat merkityksensä.

 

Äiti on kielen kaunein sana,
äiti on parhain lohduttaja.
Silloin, kun maailma syrjii lasta,
äiti ei lakkaa rakastamasta.
Äiti on taivaan kirkkain tähti,
silloinkin vielä, kun iäksi lähti.



Mistä sanoja löytää? Oikeita sanoja, ei niitä nykykielen kammotuksia. Kirjoista. Lehdistä.

Nykyelämään on syntynyt sanailijoiden kirjoittava joukko, sanoja usein pyöritellään vain nokkeluus päämääränä, foorumeita kutsutaan blogeiksi tai kolumneiksi, riippuen siitä, onko ympäristö virtuaalimaailma vai lehdistö. Ellei kirjoittajan tyyli ole liikaa venkoileva, näppärä, niistä voi löytää hyviä sanoja, tai vanhoja sanoja uusiokäytössä. Sanojen takana sielläkin on usein piilomerkityksiä, hyvän- tai pahantahtoisiaHämmentynyt. Joskus löytyy aivan uusiakin sanoja, mutta harvoin ne ovat muistamisen arvoisia. Tärkeintä on käyttää olemassa olevia sanoja oikein.

Vaan jos valkokankaalla lauletaan saksaksi ja tekstitys on englanniksi, silloin ovat monet sanat hukassa! Olen tänään saanut elää SydänRichard Wagnerin oopperan ParsifalSydän New Yorkin Metropolitanista.
Metropolitan-oopperan, Lyonin oopperan ja Canadian Opera Companyn yhteistuotanto. Ohjaus Francois Girard, kapellimestari Daniele Gatti, Parsifal Jonas KaufmannSydän, Gurnemanz René Pape, Kundry Katarina Dalayman, Amfortas Peter Mattei, Klingsor Jevgeni Nikitin.

Unohtumaton. Nyt ei löydy riittävän hyviä sanoja. Kuusi tuntia intensiivistä ihanaa musiikkia (2 pitkähköä väliaikaa, aivan turhia!) loistokkaiden laulajien kuorruttamana, laulajien jotka elivät tarinaa, eivät vain esittäneet – tämä ponnahtaa kolmen vaikuttavimman Parsifalini kärkeen. Tämä on nyt iholla tiukasti, ne kaksi muuta (Mariinski ja Valery Gergijev Savonlinnassa, Suomen Kansallisooppera ja Hannu Lintu) ovat lempeissä muistoissani vuosien takaa.Sydän

 


Näin, miten ne lakastuivat,
jotka kerran nauroivat minulle:
mahtavatko he tänään
ikävöidä vapahdusta?
Myös sinun kyyneleesi
muuttuvat siunauksen kasteeksi:
sinä itket –
katso, niitty nauraa!
Parsifal Kundrylle (teksti Richard Wagner, käännös Pekka Asikainen)

 

Sunnuntaina 10.3.2013

Tämänpäiväisestä Turun Sanomista löysin sanoja,  ne voisivat kuvata myös eilistä Parsifal-toteutusta.

Basso Sami Luttinen ajattelee oopperamaailmasta mm. näin: "Toivoisin rohkeutta palata perinteisiin arvoihin - mikä ei suinkaan tarkoita, etteikö produktioita voisi tehdä rohkeasti ja tuoreesti."

Luttisen mukaan "rajuuden tavoittelu pelkän kohun vuoksi köyhdyttää oopperaa. Kaikki on jo nähty. - - - Sisältö kannattaa hakea esiin henkilöohjauksen, ei ulkoisten tehokeinojen kautta."

Siinä se oli, Metropolitan-Parsifalinkin ydin, henkilöohjaus. Pelkistetty näyttämö. Hyvin toteutettu videokuvaus toi laulajien kasvot ja ilmeet lähelle. - Kun oopperan DVD-tallenne joskus tulee kauppoihin, se tulee myös Wanhan Rouvan kotiin..Hymyilevä

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

20.08 | 12:22

Vuonna 1956 Suomen ooppera otti nimekseen Suomen Kansallisoopperan. Gooletin, kun jäi kaivertamaan 🤔

...
20.08 | 11:55

Minähän vain toistin papukaijan tavoin illan juontajaa.. en oo tarkistanut, mistä laskeminen on aloitettu..

...
20.08 | 11:50

Odotinkin jo tätä postausta 🤗. Kiitos! Muuten - eikö Kansallisooppera ole kuitenkin vähän vanhempi kuin 50v.?

...
28.05 | 10:32

Ketä häiritsee, ketä näköjään ei tuo mukanahyräileminen. Minä kuulun vaikeisiin tapauksiin. Hyminät ja hörppimiset sun muut häiritsevät vähän, joskus paljon.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS