Nyt elämme vuoden 2012 viimeistä viikkoa, tämäkin blogi ehti täyttää 1 vuoden 20.12. Jouluaatto on alkanut hiljaisena ja pimeänä. Wanha Rouva on
ilmeisesti jo joutunut täydenkuun ajan vaikutuksen piiriin, kun yöunta ei riittänyt kuin noin 4 tuntia, vaikka kuu on täysi vasta viikon lopulla.
Kun aamun
laihat sanomalehdet oli kahlattu läpi (kahlattu? läpi? 
esimerkki Aristoteleen kantapää –ohjelmaan..), mitä
ihmettä voisi puuhata? Talo on hiljainen, varmasti 80% asukkaista on viilettänyt jonnekin muualle. Havahduin huomaamaan, etten ole moneen aikaan tavannut kissanomistajaa joka asuu tässä samassa rapussa muutaman kerroksen ylempänä.
Onko jotain sattunut? Vai onko hän muuttanut kissoineen vanhempiensa luokse evakkoon jo nyt, vaikka se pakollinen muutto on edessä vasta huhtikuussa. Hississä tapasin eilen erään toisen asukkaan joka oli mielestäni kovasti vanhentunut,
reippailua harrastava/harrastanut naishenkilö. Onko hänellä kaikki hyvin? Vai näkyykö kasvoissa nyt se reipas ulkoilmaelämä tai onko laihduttanut (josta vanha äitini varoitti ”tuloo niin ruttuunen naama”..)?
Kuuntelen tässä aamunavaukseksi taustalla TV1:n
ohjelmasarjaa Elämä pelissä, vuorossa on nyt turkulainen kiinteistövälittäjä. Ohjelma etenee huonosti (teknisesti, netti tökkii), mutta myös siksi että tämänkertainen coach, psykologi, tuppaa
vesittämään hyvät tarkoituksensa niinkuttamalla, yök, ”kun se tavallaan niinku auttaa rauhoittamaan sitä pyrkimystä..” Poimi sieltä se oleellinen! – Mutta ei nyt tuosta enempää,
muuten eiliset loistavat verenpainelukemani muuttuvat taas huonompaan suuntaan.
Taidan mennä takaisin sänkyyn, ehkäpä nukahdankin vielä hetkeksi. Arvoitus
tähän loppuun, kenestä monen tuntemasta ystävästäni tämä itäsuomalaisesta sanomalehdestä kaapattu jutun osanen kertoo:
”
- - - Minulla ei ole muuten mitään varsinaisia harrastuksia. En pelaa golfia tai kerää postimerkkejä. Saan pään tyhjäksi lukemisen lisäksi ystävien kanssa aikaa viettämällä. Teen myös ruokaa,
mutta en sano sitä harrastuksekseni. Teen ruokaa, jotta pysyn hengissä. Yritän vain samalla tehdä siitä
syötävää. ” Lainaus on seitsemän vuoden takaa, jotain ehkä on muuttunutkin. Mutta myös jotain tyypillistä siinä kuitenkin on mistä henkilön voisi tunnistaakin. Siis kuka? Yst. arvaukset Wanhan Rouvan henk.koht. sähköpostiin!
Illalla
Edelleenkin ihanan rauhallista. Televisio tarjosi tänään kaksi mieleenjäävää musiikkielämystä, ensimmäinen oli Ekumeenisessa joulussa ihanan
Lilli Paasikiven laulamat joululaulut http://areena.yle.fi/tv/1745941, toinen sattumalta kanavasurffailussa vastaan tullut Ruotsin Television (SVTWorld) joulukonsertti Tukholmasta Kuninkaanlinnan kirkosta.
Tarjoilen tässä meille kaikille hyvän musiikin (ja hyvien tv-ohjelmien) ystäville linkin Tukholmaankin, http://www.svt.se/julkonsert-i-slottskyrkan/se-program/
Tunnin kestävä tilausuus on 100%-suosittelun
arvoinen, syvimmän vaikutuksen Wanhaan Rouvaan teki tuttu baritoni Karl Magnus Fredriksson (hovsångare, ajatella!), hänen ihanat joululaulunsa olivat hyvin Ekumeenisen joulun Lillin laulujen vertaiset.
Mihin joutuisimmekaan ilman 
musiikkia?
Antoisaa musiikillista joulua kaikille!