Tapahtumia tai sitten ei

Hyvää suomen kielen ja Mikael Agricolan päivää eilen..

.. siis Mikael Agricolan kuoleman muistopäivää, kas kun syntymäpäivää ei tiedetä.  Aikaa siitä on kulunut 464 vuotta, tavat ja tyyli ovat muuttuneet. Samoin suomen kieli on muuttunut, valitettavasti. Tuttu, ärsyttävä tosiasia on englannin kielen tunkeutuminen suomalaiseen kirjoittamiseen ja puheeseen. Joskus myös tuntuu siltä, että sitä kuvitellaan 'hienoksi', nokkelaksi. Monissa mainoksissa suomalainen viesti on jo harvinaisuus. - Ruokakauppa kyl muistaa sanomalehtimainoksissa suomen kielen..

 Suomen kielen saappaat Domin sivustalla.

 

Sanat ovat tärkeitä. On vietetty Lukuviikkoa, ainakin silloin luetaan. Luetaanko? Kirjoja. Oikeita kirjoja. Kevennyksenä olkoon äänikirjat, niitä kuunnellessa voi käsillä samaan aikaan tehdä jotain - ei hyödyllisempää, vaan konkreettista, niinku kirjoittaa tai kutoa tai pilkkoa valkosipulia, tehdä pihatöitä tai..

 

Mutta jos ei osaa käyttää - ja ymmärtää - suomen kieltä kunnolla, on mahdottoman vaikea oppia uusia vieraitakaan kieliä tai kääntää niitä suomeksi. Tai päinvastoin. Kieli hahmottuu paremmin, jos myös näkee sanat ja lauserakenteet. - Wanha Rouva muistelee tässä mutkassa nuoruuden aikaa Vaasan Strömbergin tehtailla kirjeenvaihtajana. Ei olisi onnistunut esim. muuntajien käyttöohjeiden kääntäminen suomesta vaikkapa ruotsiksi, ellei olisi ollut pohjalla kiitettävää suomen kielen taitoa. Ruåttistakin selvittiin.☺