kalenteri

Seinät ja seinien sisältö..

.. niitä Wanha Rouva mietiskeli tempurin syleilyssä lauantaiaamulla, kun edellisen illan tapahtumat nousivat ajatuksiin. Yllättäen illan musiikillinen anti jäi sivuosaan. Tai ei sittenkään yllättäen, sillä tiedänhän Turun konserttisalin  kylpyammeakustiikan kiusallisen hyvin. Mutta voisin sanoa, että rakastan Richard Straussin musiikkia. Salome-oopperankin olen nähnyt Kansallisoopperassa ainakin 2 kertaa ja kerran Metropolitan-elokuvissa, kun Karita Mattila (Salome) ja Juha Uusitalo (Jochanaan) tekivät huimaavat roolit. Tuttu teos siis monin tavoin.


Nyt kun  Turussa kohkataan kaikkien hullujen rakennus-, rakennelma- ja kaivamishankkeiden huumassa, paketissa väännetään myös uudesta konserttitalosta, uuden talon tarpeellisuus ponnahti taas eilen Wanhan Rouvan 'listalla' kärkeen entistä kirkkaammin. Aamulla nimittäin mieleeni nousi eilisestä ensiksi kaikki muu paitsi musiikillinen sisältö. Villi



Rupesin mietiskelemään niitä tapauksia joissa olen vuosikymmenten aikana konserttitalon ns. backstagella ollut tai joihin olen ajautunut..  ☺ ♥ ☺ Tuo muusikkojen lämpiö on tapaamispaikka vaikka eilen se merkitys olikin pienempi, kun Salome-ooppera on yksinäytöksinen, ei ole väliaikaa. Varmaan muusikotkin edellisen illan kohinan jälkeen latautuivat uusintaan omissa kopperoissaan.



Sinne backstagekäytävään köpöttelin kuitenkin erään muusikkoystäväni seurassa, ja kuinka ollakaan, seuraavaksi minulle pikku ☺ serenadin luikautti yksi paikalle tullut illan solistiesiintyjä, joka myös ystävällisesti oli tarjonnut Wanhalle Rouvalle kutsuvieraslipun. Mukava tapaaminen! Kiitos! ♥



Eräs 'meidän talon entinen' vinkkasi Wanhalle Rouvalle Yle TV1:n lauantai-aamun ohjelmasta (Kello 10.05 Ykkösaamu. Vieraana ylikapellimestari Esa-Pekka Salonen. Seija Vaaherkumpu haastattelee), jossa Esa-Pekka oli lataamassa esiin Suomen kulttuuri-/sivistys-/musiikkielämästä asioita, joita onkin syytä tasaisin väliajoin pitää agendalla. (Eikä Esa-Pekka ole siinä tehtävässä ainut julistaja..♥) Kiistattomat vahvuutemme sivistyksessä kun helposti hautautuvat pelkkien taloudellisten intressien alle. 

https://areena.yle.fi/1-4575945#autoplay=true

 

- Tämä ohjelma sitten sekoittikin Wanhan Rouvan päiväohjelman, en lähdekään tänään ns. asioille kaupungille.. mikä päätös sotkee kyllä koko alkavan viikon muutakin ohjelmaa jonkin verran.



Mutta takaisin eiliseen. Tunnelma Konserttitalon backstagella oli siis jotenkin autio, odottava. Wanha Rouva etsiskeli illan kapellimestaria jolle olin luvannut viedä eräät terveiset (olin tarjoutunutHehe viemään). Kun puolisokeana tähystelin muusikkojen aulasta hämärään käytävään päin (ei valoja! haa, mikä erinomainen unohdus/säästö/mikä tahansaCool), en ollut uskoa silmiäni mitä näin, läksin innosta kiljuen kipittämään vastaan tätä suurta turkulaista ♥bassolaulajaa, huomasin, että ällistynyt ilo oli molemminpuolinen.Hehe Muutama viime aikojen kuuluminenkin ehdittiin siinä vaihtaa.



Loppujen lopuksi illan maestrokin löytyi. - Tilanne: veltto käsisuudelma Wanhan Rouva R:n kädelle, sain kerrottua terveiset ja kun mainitsin, ettei terveisten lähettäjä päässyt paikalle omien ulkomaisten työtehtäviensä vuoksi, illan juhlakalu vain mainosti että esitys on nähtävillä tv-tallenteena..

Hm? tuli sellainen olo että itse viesti lipsahti herra kunniakapulta ohi.

 



Wanha Rouva hämmentyneenä häipyi takaviistoon oikealle ja antoi tilaa bassolaulajalle jonka eteen olin kiilannut.. Nämä kaksi isoa voimahahmoa olivat Konserttitalo Hämähäkkitontille -projektin kärjessä silloin muinoin kun Turun musiikkielämään vielä uskottiin ainakin yhtä paljon kuin nykyisin vaikkapa raitiotiehen, Kuoppatoriin (Turun paikallisen yleradion toimittajien antama loistava nimi kaupungin keskustassa olevalle savimontulle) tai muihin materialistisiin tavoitteisiin, joiden kannattavuus hiipuu jo nähtävillä olevan hiipuvan yleisen(kin) taloustilanteen vuoksi..



Siis jo yli 30 vuotta sitten samassa hämärässä käytävässä sain eka kerran esimerkiksi kiittää maestro Salosta illan esityksestä, vuosia myöhemmin ottaa osaa suruunkin. Tunkea kapuhuoneeseen väliajalla tenttaamaan erästä toista kapellimestaria josta myöhemmin kyllä tuli ystäväni. Tutustua lähemmin ja viettää iloisia jatkoja muutaman muusikon ja erään kolmannen kapellimestarin kanssa, ja aina vaihtaa kuulumisia orkesterin kanssa, sillä heistä moni oli (ja on) niitä kuuluisia 'meidän talon entisiä'. Turussahan oli jo toteutettu Salosen saarnaamaa musiikin perusopetuksen tärkeyttä.. tasokkaasti!



Nuhjuiset ja nukkavierut takatilat ovat mahdollistaneet epämuodollisetkin tapaamiset (vrt. myös Finlandia-talo!). Vaan ei huolta, jos Turku joskus lähimmän sadan vuoden aikana saa uudet konserttitilat, Wanha Rouva ei ole niitä enää päivittelemässä.. toivottavasti taidemusiikin tarjonta kuitenkin jatkuu ja tuottaa iloa.



Salome, opera concertante, oli meteliä alusta loppuun. Hämmästelin esityksen aikana tai siis vain muistin viikontakaisen hämmästykseni Turun kaupunginteatterissa. Massiiviset äänet eivät teatterilla rikkoneet korvia vaikka ne tajusikin ja tunsi. Nyt kokemani kivulias volyymi pilasi nautintoni. Musiikki suli yhdeksi kilinäksi ja kolinaksi, laulajien laulu oli osittain huutoa (vain yksi ♥solisti sekä lauloi että näytteli roolinsa), musiikin melodisuus upposi meteliin. Toisissa paikoissa bändin takarivin 'lautasten' viillot aiheuttivat ne Wanhan Rouvan korvien pahimmat vihlaisut..



Näin siis Wanha Rouva koki tilanteen rivillä 18. Turkkariin arvion kirjoittanut kriitikko oli varmaan istunut rivillä 14 tai hän ei ottanut huomioon että vuosien aikana orkesterin soittajisto vaihtuu ja ulkomaalaistuukin, mistä taas tuleekin mieleen kotimaisen koulutuksen merkitys..  "Orkesterin jyly oli komea." Ehkä. Myös orkesterin kamarimusiikillista kehitystä kehitettiin aikoinaan, ennen tätä jylinäkehitystä. Missähän jamassa se kamarimusiikillisuus nyt on?Hämmentynyt



Rupesi askarruttamaan ne Turun musiikkijuhlien kaksi konserttia joihin olen ostanut liput. Paikat ovat yläkatsomossa, mistä myös näen soittajat. Toivon, että kapellimestarit Klaus Mäkelä ja Valery Gergijev pitävät orkesterinsa aisoissa.. Tämä on Wanhan Rouvan henkilökohtainen ongelma eikä se oikeastaan muita kiinnostakaan. Ongelmaksi tilanne on muodostunut kun Wanhan Rouvan erittäin henkilökohtainen suhde Turun konserttitaloon ja sen orkesteriin alkoi jo noin 55 vuotta sitten.. eikä aina jaksaisi selitellä tutuille, miksi en enää käy konserteissa täällä. Niinkuin silloin ennen.Surullinen



Lähetän kiitokset ♥lippusponsorille, tapaamilleni ♥muusikoille ja solistille, yritän vähitellen irrottautua menneiden muistelusta ja ruveta joihinkin arkisiin askareihin. Sunnuntai on EU-ennakkoäänestyspäivä.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

30.08 | 03:48

Olipa taas upea katsaus ystävyyteen Ystävä 😍 Minäkin aamuyön hiljaisina tunteina sateen ropistessa ikkunaan oikein syvennyin tekstiisi! Kiitos 💞

...
08.07 | 16:24

Kiitos runoista! Tilasin antikvariaatista Aale Tynnin Soivan metsän. Sitä odotellessa tuntemattoman sanoin: "En kestä, en kestä! Terveisin Gösta."

...
07.07 | 11:19

Kiitos, Sirpa! Ihania runoja!

...
23.06 | 11:34

Näinä eksroverttien aikoina on ymmärrettävää, että telioihin on palkattu "hyviä tyyppejä". Ei ole laadukasta asiakaspalvelua sanoa, ettei tiedä..

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS