kalenteri

Gustav Mahler, Hannu Lintu, Topi Lehtipuu..


.. toinen Rakkaista Nuorista, 'Meidän Matti',  8 laulusolistia, useita kuoroja, maksimaaliseen kokoon venytetty Radion Sinfoniaorkesteri, kirjoittava ystävä PH, Jaskan Grilli, lämmin ilta/yö ja vesisade. Paha bussiliikenneonnettumuus.



Wanha Rouva on nyt lauantaipäivällä niin täynnä risteäviä tunteita, muistoja, huomioita - ja kiitollisuutta - että Helsingin Juhlaviikkojen Mahler -konsertti-illasta tuskin syntyy minkäänlaista 'raporttia', kunhan naputtelen illan/yön/aamun tuntemuksia itselleni muistilapuksi.



Ennen odotettuun Mahler 8 -konserttin lähtöä olin lukenut musiikkitoimittaja Kvistin analyysin Helsingin Juhlaviikkojen päätöksistä ja tulevista suunnitelmista. Asiaan, joka tuli itselleni yllätyksenä, en tässä muuten puutu kuin huokaamalla, että  jos melkein 50 vuotta nauttimaani Juhlaviikkojen ainutlaatuiseen konserttitarjontaan tulee heikennyksiä ja/tai muutoksiaVihainen, niin elämäneliksiiristäni katoaa iso osa..



Tässä Areena-linkki ehkä viimeiseen suureen sinfoniseen kokemukseen Juhlaviikoilla https://areena.yle.fi/1-50006403#autoplay=true. ♥

 

Kiitos, ♥Topi, näistä vuosista! Passiota sit ensi keväänä.☺



Mahlerin kahdeksas sinfonia on megalomaaninen sointukylpy, josta tapaamani katsomossa olleet musiikin ammattilaisetkin eilen huokasivat "once in a lifetime". ♥Hannu Lintu ja kumppanit olivat tehneet valtavan työn jotta me  saimme kokea sen Mahler-ihmeen, jota olimme tulleet hakemaan. Kuuma kiitos ja syvä kumarrus heille! Suukko

 

 

Solistien kombo tuntui onnistuneelta vaikka pari vaihdosta oli jouduttu tekemäänkin, kaikki muut suomalaisia Hymyilevä paitsi  baritoni. Sopivasti erilaisia ääniä, niin että sanomat erottuivat toisistaan. Kokonaisuus on tärkein. Sadat soittajat (ja mm. Jari Valon hellät viulusoolot♥, yhdeksän cornon♥ samettinen pauhu, trumpettien♥ kirkkaat kommentit permannolta ja parvelta), kuorolaulajat ja nuo kahdeksan solistia Hannun näpeissä.. mitä voisikaan toivoa enempää?VauVilli



Mahlerin Kasilla on sanoma, joka on massiivisuudestaan huolimatta lempeä ja riemukas, näin sen koin. Sinfoniassa on siis sanoja, paljon sanoja, alkupuolen hymnistä 'Veni, creator spiritus' loppuosan Faustin (Goethe) loppunäytökseen. Musiikki sitoo yhteen kokonaisuuden, joka nousevassa loppupauhussa taas kerran oli melkein enemmän kuin Wanhan Rouvan sydän kykeni kestämään. Mutta vain melkein. Kädet kyllä tärisivät ja illan johtajasankari jäi halaamatta.. ensi kerralla tuplat! Silmänisku

 

 

Onneksi on Areena! Siellä kuvassa kulkee myös laulujen tekstitys. Ohjelmalehtinen lupaa televisioesityksen myöhemmin sekä Teemalla että TV1-kanavalla.



Tunnekylläisen konsertin jälkeen meidän muutamien Silmänisku päämäärä oli Jaskan Grilli, kuulu helsinkiläinen mättöruokapaikka. Olipa hauska pitkästä aikaa polttaa suunsa pöperöllä, jota piti/sai pikkunälkään ahmia. Seurakin oli mitä parhain! VauJanon sammuttaminen Urhon Pubissa jäi toiseen kertaan, mutta.. onpa erinomainen konsertinjälkeispaikka Musiikkitalon lähellä. Oli päässyt vähän unohtumaan!



Kun Turkuun tehdään uusi konserttitalo Aurajokirantaan Hämähäkkitontille, sieltä on sit mukava löntystää esimerkiksi Kaskenkadun alkupäähän Mantun grillille ja Uuteen Apteekkiin..  Mitä?! Eikö sitä konserttitaloasiaa vielä olekaan ratkaistu?

Onneksi Helsingissä on sekä Ooppera että Musiikkitalo.. SydänCoolSydänCool