Parhaat kirjat/äänilevyt/tapahtumat, niitä on listattu. Toimittajat yksityisesti, valtakunnallisesti, kaupunkitasolla, maailmanlaajuisesti. Eipä jaksa jokaista listaa tutkia, sen huomaan että näkökulmat ovat yhtä vaihtelevat kuin on niistä kertojiakin.
Omassa elämässäni musiikki on taas kerran antanut ne sykähdyttävimmät hetket. TFO ja Kangas, Tampere Filharmonia ja Lintu, Suomen Kansallisooppera, Wagnerin Ring ja Segerstam, ja useammassakin yhteydessä Matti Salminen. Metropolitan-elokuvissa Gounod´n
Faust, Jonas Kaufmann. Uusi Musiikkitalo Helsingissä ja sen tilaisuudet. Turun kaunistautuminen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi, hauskat hylkeet siellä ja täällä, upeaakin upeammat Turun Musiikkijuhlat ja Topi Lehtipuun sydämellinen olemus ja
ääni, loistokasta orkesterisoittoa, loistava Mariinski ja Valerykin jälleen täällä.
Samaan aikaan kulttuurihypetyksen kanssa Turun tauti nosti päätään, hivuttautui jokirantaan ja kansallismaisemaamme. Tehokaasti ammuttiin alas meidän tavallisten ihmisten tunteet, meidän jotka kävelemme Auransiltaa tai itäistä ja läntistä jokirantaa ja
annamme sielun levätä jokimaisemassa. Aurajoesta olikin pitkään iloa ja ylpeyden aihetta, kun rannat siivottiin ja kaunistettiin - nyt sitä ollaan EU-miljoonat silmissä kiiluen tuhoamassa. Johan tuhottujen talojen dokumenttifilmi onkin nähty ja Jouko Aaltonen
voi ruveta suunnittelemaan uutta... näin Turku pysyy kartalla jatkuvasti ja muualla voidaan ilkkua kunnallishallintomme jatkuvaa typeryyttä
. - Ellei nyt sitten ihmettä
tapahdu.
Eläköitymiskonserttini Tampereella, Mahler 2. ja Hannu Lintu, se ilta oli vuoden henkilökohtainen huippu ja kaikki siinä ympärilleni kiertynyt lämpö. Työmaalla opettajien järjestämä oikea yllätysjuhla ja loppuun asti mietityt lahjat! Lounas toiseksi viimeisenä
työpäivänä ja hurmaavat serenadin esittäjät. Kuuma kesä ja Tall Ships Regatta. Syksyn musiikilliset rengasmatkat Helsinkiin ja Tampereelle, vielä en ole sen kauemmaksi ehtinyt vaikka uusinkin passini (varmuuden vuoksi) - kun noita lentäviä ystäviä pörrää ympäri
maailmaa musiikkinautintoja tuottamassa. - Maailman luonnonmullistukset väijyvät taustalla ja heittävät varjonsa meihin kaikkiin.
Turun Kaupunginteatterissa koin pitkästä aikaa jotain uutta ja uskomatonta: Anna Karenina uusissa kehyksissä! Kahteen kertaan katsottuna ja elettynä se jäi mieleen ja siellä pysyy.
Juhani Linnovaaran laaja näyttely Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä, vanhat tutut lempitauluni, uteliaat ötökät, Mirón veistoksia Espoon EMMAssa, Ars11 Kiasmassa, olihan noita kuvia, patsaita ja videoita. Muitakin kuvataide-elämyksiä Kiasmassa, "lempparini",
siellä saan aina käynnin aikana kulumaan monta tuntia.
Aina joku kysyy, ikävöinkö töihin. NIIN ETTÄ MITÄ!? Työelämässä vuodesta 1962 - pienin katkoksin, äitiysloma ja sellaista - kyllä se jo riittää. Yli 35 vuotta tätä viimeistäkin.
Nyt on vuorossa "jatkuva viikonloppu", katson ansaineeni sen.