kalenteri

TAAS UNOHTUI KAMERA KOTIIN

 

Toisaalta, ei niin väliäkään. Pikku-pikku-pokkarini, jo noin kymmenen vuotta ahkerassa käytössä ollut, sekin rupeaa olemaan vähäisen zoominsa osalta viallinen.Epävarma YstävätapaamisessaCool ennen elokuvaa olisi kyllä kamera ollut mukava – no kun ei niin ei. Nyt vain jouluvilkku-koruVilli ilahduttaa Wanhaa Rouvaa..

 

Olin siis tiistaina Metropolitan-elokuvissa, ja joskushan olen kaapannut kuvia valkokankaalta omalla kamerallani. Kaija Saariahon säveltämä, Susanna Mälkin johtama, Robert Lepagen Metiin ohjaama ooppera, jonka Suomen ensiesitys oli 16.9.2004, siitä oli nyt tehty hehku-hehkutettu versio New Yorkiin. Kinopalatsissa uhkeat kaiuttimet toistivat Saariahon monikirjoisen musiikin loistokkaastiVau. Metissä vettä kuvasivat ”rullat”näyttämöllä ja ne rupesivat Wanhaa Rouvaa pian kyllästyttämään ensi ihailun jälkeen, muistelin Suomen Kansallisoopperan vettä lotisevaa (8000 litraaSilmänisku) näyttämöä melkein kaiholla.  Muistelin myös Esa-Pekka Salosta, joka johti Helsingin ensi-illan ja sitä riemukasta kiitoksille tulevaa joukkoa, mukana mm. ohjaaja Peter Sellars, säveltäjä Saariaho, pääosien esittäjät – ja EP mustissa Nokian kumisaappaissa. Lits lots.Villi Riemastuttavat loppukiitokset.

Kuvahaun tulos haulle kaukainen rakkaus

Gerald Finley, Monica Groop

(Kuva: Sakari Viika)

Kuvahaun tulos haulle kaukainen rakkaus

Dawn Upshaw

(Kuva: Sakari Viika)

 

Kuvakaappaus Finnkinon esittelysivulta

 

METin elokuvaesitys alkoi tyrmäävällä (lue: rumalla) lähikuvalla henkilönosturista, jonka korissa seisoa pönötti bassobaritoni Eric Owen, Trubaduuri. Nosturia käytettiin läpi oopperan, koko ajan melko staattista näyttämöä elävöitettiin valoilla. Nosturi oli vuoroin punertava ja Trubaduurin laulaessa usein sinertävä (poikaväri?). Näyttämöllä liike tapahtui reunasta toiseen, vasemmalta oikealle, oikealta vasemmalle, ei kai niiden rullien välissä paljon muita vaihtoehtoja ollutkaan. Kuoro pomppi rullarivien välissä niin että useinmiten vain päät näkyivät - ikään kuin norpat Saimaassa.

 

Kreivitär Clémecen roolin Metropolitanissa laulaa Susanna Phillips. Wanha Rouva rupeaa seuraamaan, josko häntä taas jossakin näkisi ja kuulisi. Kaunis nuori (35 v) nainen jonka ääni oli korviahivelevä. Metin Kaukaisen rakkauden Pyhiinvaeltaja oli mezzozopraano Tamara Mumford, OK hänkin. Illan laulukuningatar oli kuitenkin Ms. Phillips.

 

Tämä Metropolitan-tuotanto oli varmasti erityisen vaikuttava, jos sen näki oopperatalossa paikan päällä. Kinopalatsin tuolin istumaepämukavuus oli tällä kertaa huipussaan, Wanhan Rouvan jalat huusivat kärsimystä koko illan ja seuraavan yönkinItkevä.

 

Jossakin vaiheessa katson Kaukaisen rakkauden Helsingin ensi-illasta tehdyn DVD:ni. Ja muistelen.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

26.11 | 21:25

Kiitettävä(n pituinen) vyörytys. Luettava uudestaan ajan - vaan ei tupakin - kanssa. Antoisa enimmäkseen 'vain' Tampereen konserttitarjonnan varassa elävälle.

...
16.11 | 23:45

Ihana ja kaunis ja loistava kommentti illasta. Valitse joku tai kaikki,jokainen kumminkin on totta. Koska alat kerätä yhteen kirjaan nämä mus.talo elämyksesi.

...
11.11 | 10:17

Mukavampi se on salissa istua 'jaktoilla' kuin bussiasemalla odottamassa sinne huitsin nevadaan melkein päätymistä. :)

...
20.08 | 12:22

Vuonna 1956 Suomen ooppera otti nimekseen Suomen Kansallisoopperan. Gooletin, kun jäi kaivertamaan 🤔

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS