kalenteri

Oikotie onneen 6 + 6 tuntia ja 2 tunnin Special

Suora bussireitti Turku-Vaasa. Suora? No joo, ilman autonvaihtoja kylläkin. Onneksi autoissa oli istumaystävälliset penkit, reunat eivät sojottaneet pilviin. Suomen länsirannikkoa Turusta Vaasaan kulkeva tie on pitkä ja kapea ja vilkkaasti liikennöity. Pikavuoro teki kylläkin koukkauksia Laitilaan, Raumalle, Poriin, Kristiinankaupunkiin, Närpiöön jne. Pikku mutka Lappväärtiin (Lappfjärd) kulki hienon kirkon ohi, siinä oli ”kirkko keskellä kylää”. Kaunis kirkko. Mielenkiintoisen näköinen. Jos minä olisin autoilija, kävisin katsomassa sitä aivan erikseen.  Summa summarum: mitenkähän kauan matka olisi kestänyt ns. tavallisella vuorolla?Hehe Pikavuoron kulku vei n. 6 tuntia. Porissa vaihdettiin kuljettajaa mennen tullen, olenkin aikeissa lähettää liikennöitsijälle palautetta, oli hyviä ja vähemmän hyviä kuskeja.. olen tottunut toisenlaiseen välillä Turku-Helsinki.



OK, kyllä sen matkan kesti kun tiesi mitä odottaa. Onneksi puhelimessani on myös radio ja minulla korviin sopivat kuulokkeet.. Hotellini oli keskellä Vaasan kaupunkia, jonka keskusta (ainakin) on pilattu rumaksi, YÖK, mutta hotellihuone oli loistelias ja tyylikkäästi sisustettu. Kelpasi siellä Wanhan Rouvan lepuuttaa ajatuksia ennen illan konserttia jossa Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkesterit yhdessä muodostivat bändin joka taisi panna parastaan, vaikka minähän en ole musiikkikriitikko. Uskoisin kuitenkin että konsertti oli muusikoillekin kokemus.. puhumattakaan yleisöstä.



Vaasan kirkon akustiikka tuntui hyvältä ainakin riville 12, kaikuisa akustiikka antoi vielä lisäpotkua yhdistettynäkin pienehkön orkesterin sointiin. Illan maestro, lentävä ystäväni, oli elementissään, ihan näytti siltä että hänellä olisi ollut yhtä hauskaa kuin minullakin.Leveä hymy



Avausnumero, Toshi Ichiyanagin Sinfonia nro 8, oli minulle taas sarjassamme ”pitäisi kuulla uudelleen”, tykkäsin kyllä mutta paljonko siinä oli teoksen tai esittäjien bonusta, en osaa sanoa. Sinänsä harvinaisempi sinfonia,  sillä siinä oli pianistilla pitkät ja tärkeät, ainakin hyvin juoneen sopivat solistiset osuudet – ohjelmakirjassa ei kuitenkaan kuitenkaan ollut pianistin nimeä Vihainen(vaikka muita nimiä oli pilvin pimein..)  Vähän sama moka kuin joissakin ohjelmissa Shostakovitshin Pianokonsertosta nro 1 mainitaan vain pianisti vaikka siinä on trumpetistillakin erittäin tärkeä soolo-osuus.



Vaasassa oli ilmeisesti satanut harjoitusten aikaan, sillä konsertti-iltana, kun aurinko paistoi ja oli jo laskemassa, aurinko mollotti suoraan pianistin silmiin. Vähän tyhmästi flyygeliä yritettiin sitten vääntää parempaan suuntaan vasta sitten kun kapellimestari jo seisoi lavalla odottaen että voisi huitaista sinfonian käyntiin.. eikä kenelläkään ollut edes lainata aurinkolaseja pianistille! Jos minulla olisi ollut omani mukana laukussa, olisin vienyt.Villi

Päästiin sitten alkuun ja ilotulitus musiikissa alkoi. Japanilaisen sinfonian jälkeen tuli Prokofjevin sinfonia nro 1 D ”Klassinen”.


Ja sit väliaika.



Väliajan Wanha Rouva käytti sekoillen kirkon kellarissa sakastissa ym tiloissa, etsien, ja lopulta löytäenkin. Etsimättä löysin Henrin, joka luotsaa Korsholman musiikkijuhlia ainakin seuraavat 3 vuotta. Oli mukava tavata entisen työmaani ns. kuuluisista kasvateista yksi sympaattisimmista, pianonsoiton professori saksalaisessa musiikkikorkeakoulussa. - Puhelimet ovat käteviä, Silmäniskuniiden avulla löytyi lopulta myös se varsinainen etsittäväkin ja sain luovuttaa hänelle pohjalaisen ystävättäreni sikäläisestä sanomalehdestä talteen ottaman arvostelun Tampereen Tannhäuserista: ”Illan kuningas oli..”



Oli pakko palata kirkkosaliin kun orkesterijärjestäjä (?) tuli ilmoittamaan että XX lavalle kahden minuutin kuluttua. Aivan kuin teatterissa! Tai Metropolitanissa! Wau. Ehdin minäkin paikalleni kamalissa kapeissa kierreportaissa jotka eivät ole tarkoitetut pitkissä helmoissa kuljettaviksi (mutta eikös papeillakin ole nykyisin pitkät helmat? Suunnitteluvirhe!).



Solistinumero oli Beethovenin Kolmoiskonsertto viululle, sellolle ja pianolle C-duuri. Solistit Karen Gomyo, viulu,  Marko Ylönen, sello ja Henri Sigfridsson, piano. Asetelma Vaasan kirkon kuorissa meni sit niin että eturivissä olivat solistit, vasemmalla seisoi viulisti, keskellä istui sellisti ja selin heihin flyygelin ääressä urakoi pianisti ja kapellimestari oli flyygelin takana, näki varmaan vain pianistin. Taisi kuitenkin mennä ihan hyvin, ainakin näytti hauskaa olevan muutamilla, en nyt viitsi sanoa, keillä – itseni lisäksi - mutta minähän istuin katsomossa seuraamassa audiovisuaalista juhlaa. Ja osallistumassa siihen. Oikein hävetti kun koko ajan suu oli virneessä..Cool



Lähes parin tunnin konsertin jälkeen alkoivat seremoniat. Marko Ylönen, juhlia viime vuosina luotsannut, hänelle pidettiin kiitospuhe ja luovutettiin taulu (kenen tekemä? jos mainittiin, kirkkoakustiikka sekoitti sanat enkä minä ainakaan kuullut).  Samaan syssyyn toivotettiin tervetulleeksi Korsholman musiikkijuhlien uusi taiteellinen johtaja Henri Sigfridsson.  Ennen puheita kirkon keskikäytävän molemmin puolin olivat ilmeisesti juhlien toimi- ja taustahenkilöt muodostaneet kunniakujan, yleisöstä vain minä tyhmä nousin seisomaan kuullakseni edes jotain.



Markoa lähdettiin sitten nopeaan tahtiin kuljettamaan pois,  juhlien jonkin  tärkeän naishenkilön käsipuolessa, nopeaan mutta ei niin nopeaan etteikö Wanha Rouva olisi ehtinyt pinkaista mukaan! Markon tervehtiminen kun oli yksi illan osaprojektini.  Ääneni on tunnetusti kantava joten kun eteisessä kiljaisin ”Marko!”  juhlakalu pysähtyi kuin seinään ja sain esitetyksi tervehdykseni ja kiitokseni. Siihen sumaan tulivat myös Henri ja Hannu, Henrille muistutin että soita sit mulle kun rupeat suunnittelemaan seuraavien juhlien ohjelmaa (tästä olimme jo paussilla heittäneet herjaa), Hannu kuuli sen ja kuului selittävän Henrille että Mahleria..Silmänisku



Tässä vaiheessa yleisö poistuu, niin minäkin. Koska Vaasan kaupungista, jossa olen 1960-luvulla ollut sekä opiskelemassa että jonkin aikaa töissä, oli tehty ruma ruma ruma, päätin palata rakkaaseen Turkuun nopeammin kuin olin aluksi ajatellutkaan. Mutta kahden päivän kesäkeikka oli 99,9% juuri sitä mitä toivoinkin. Thank you for the music (and musicians.. and.. )!SydänSydänSydän

2 tunnin Special oli siiis se konsertti.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

vuf | Vastaa 12.08.2012 22.33

Tavataan 6.9. viimeistään. Ota aapiskirja mukaan! :) M A H mah L E R ler...

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

14.12 | 20:42

Tulipa onnellinen olo kuvakusesta ja muutamista levytysuutisista.

...
08.12 | 16:23

Kiitos vielä Ystävä mahtavasta upeasta konserttielämyksestä!

...
31.10 | 18:41

..

...
31.10 | 18:34

Meillä käännetään yksi 'pääkello' aikaan, loput saa kuka haluaa ja jaksaa, käännellä. Mutta autoni kello on aina mukamasjoajassa. Ei ole myöhästyisen vaaraa.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS