kalenteri

Mitä sanot - ja miten kommentoit toisen elämää?

Olen tässä kesän aikana muutamana päivänä käynyt läpi niitä lehtileikkeitä joita aikojen kuluessa olen syystä tai toisesta ottanut talteen.  Jotakin ”tärkeää” niissä on ensilukuhetkellä ollut. Mielestäni.  Työssäoloaikana kuvittelin, että joskus myöhemmin (!) minulla on aikaa syventyä niihin, lukea tarkemmin ne asiat jotka olen katsonut tarkemman lukemisen arvoisiksi ja sit heittää menemään ne, jotka aikakin on ohittanut. Silmänisku Jep jep. Uppouduin eilen hommaan niin, että kun tuli yö ja luulin meneväni nukkumaan, huomasinkin pyöriväni sängyssä miettien noin miljoonaa (1 000 000) erilaista huomiota monesta asiasta.


Siinä samalla kertailin eläviin,  läheisessä tuttavapiirissäni oleviin ihmisiin liittyviä tapahtumia, tapaamisia muodossa tai toisessa, keskusteluja, kommentteja. Murheekseni huomasin taas, että me ihmiset puhumme keskenämme aivan liian vähän ja liian harvoin ja liian hätäisesti, olemme sitten lähellä tai kaukana.  Oikeaa keskustelua ei synnykään kun joskus tavataan henkilökohtaisesti. 


Tämä oli vaarallinen ajatus! Se nosti mieleeni - keskellä yötä - yhdenkin monikymmenvuotisen henkilösuhteen. Huomasin ajattelevani tätä henkilöä enemmänkin ja henk.koht. tapaamisiamme tai puheluja. Sieltä nousi esiin ikäviä töksähtäviä huomautuksia (aivan tuorekin tapaus) jotka olivat yleensä tulleet jotenkin irrallisina joko erotessamme tapaamisessa tai puhelinkeskustelun lopussa. Järkyttynyt  Kaikissa oli miinusmerkki, osin sulkumerkeissä, osin ihan suoraan. Miksi? Tunteeko tämä henkilö olevansa jotenkin velvollinen ”opettamaan” minua mutta ei hallitse sitä taitoa? Vai ovatko nämä tökkäykset henkilökohtaisiin asioihini jotain typeriä ja aiheettomia kateuden ilmauksia? Tai oman tyytymättömyyden alitajuisia ilmauksia.  Kun muistelen vuosikausiin käymiämme harvoja keskusteluja, niissä on useimmiten ollut liian vähän aikaa niin että olisi päästy ”lillukanvarsista” oikeaan ajatustenvaihtoon, siis vaihtoon. Tiedän, että minultakin, suupaltti-musiikkifriikiltä löytyy ajatuksia ja mielipiteitä muutamasta muustakin maapallon asiasta. Tai sitten ei, ehkä ei löydykään.Surullinen

 

Kello tuli puoli kolme, lehdet olivat rapisseet eteiseen jo jokin aika sitten.  Tajusin, että tämä on eräs yksinelävän eläkeläisen etu, voin nousta lukemaan aamun lehdet vaikka heti! Nukun sitten sen jälkeen jos nukuttaa. Näin kävikin. Laihat kesälehdet oli luettu vajaa tunti myöhemmin ja sitten, lopulta, nukahdin muutamaksi tunniksi.  Aamun mieliala vain on ollut yhtä pilvinen kuin maisema ulkona.

 

Vaan ei hätää. Viikon kuluttua toivottavasti olen ja eläydyn erään musiikkijuhlan päätöskonsertissa!Cool Thank you for the music… (Aurinkokin puskee pilvien takaa ja tuuli pyyhkii pilviä kauemmaksi.) 

Ja tänään  YleFem/SVTWorld klo 21.00 Allsång på SkansenLeveä hymy, Stockholm i mitt hjärtaSydän.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

20.08 | 12:22

Vuonna 1956 Suomen ooppera otti nimekseen Suomen Kansallisoopperan. Gooletin, kun jäi kaivertamaan 🤔

...
20.08 | 11:55

Minähän vain toistin papukaijan tavoin illan juontajaa.. en oo tarkistanut, mistä laskeminen on aloitettu..

...
20.08 | 11:50

Odotinkin jo tätä postausta 🤗. Kiitos! Muuten - eikö Kansallisooppera ole kuitenkin vähän vanhempi kuin 50v.?

...
28.05 | 10:32

Ketä häiritsee, ketä näköjään ei tuo mukanahyräileminen. Minä kuulun vaikeisiin tapauksiin. Hyminät ja hörppimiset sun muut häiritsevät vähän, joskus paljon.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS