kalenteri

HYVÄÄ PÄIVÄÄ – KIRVESVARTTA

Korvat auki!  Juu ei, ei tässä kohtaa se vuonna 1977 perustettu nykymusiikkiyhdistys jonka tunnemme,  ei siis se jonka perustajiin kuuluvat muun muassa Kaija Saariaho, Jouni Kaipainen, Magnus Lindberg, Olli Kortekangas, Jukka Tiensuu, Eero Hämeenniemi ja Esa-Pekka Salonen.

 

 

Tilanteessa  jossa viime viikkoina  tuotakin sanaparia olen miettinyt, siinä vaihdettaisiin kuulumisia, purettaisiin murheita, iloja, keskusteltaisiin elämästä ja sen ilmiöistä joko ”livenä” tai niin sanotusti virtuaalisesti sähköpostilla, tekstiviesteillä, puhelimessa.  Tai siis olisi tarkoitus vaihtaa niitä kuulumisia ja ajatuksia.

 

 

En tiedä, kumpi on ikävämpi tapa, sekö jossa keskustelukumppanin joka toinen sana nostaa toiselle pintaan omia muistoja tai ihan erinomaisia (?) mielipiteitä joita ei saa pidetyksi taka-alalla mutta jotka eivät kuulu juuri siihen tilanteeseen, vai sekö, että ”keskustelukumppani” vastaa asian vierestä toteamistyyliin eikä kuitenkaan vastaa kysymyksiin.  Ei edes ”hyvää kuuluu ” tai ”paremminkin on mennyt” tms. Keskustelussa asian ydin hukataan puolin ja toisin sivuasioiden, taustojen ja mielleyhtymien ryteikköön. Fyysiset tai/ja henkiset korvat eivät ole auki vaan vastaustyyli on Hyvää päivää – Kirvesvartta. Jos sitäkään. Kai jokainen muistaa, mikä (tarinan mukaan) oli tilanne, jossa tuon sanonnan kerrotaan syntyneen?

 

 

Intuitioihmiselle, tälle noidalle, tulee ahdistava olo. Olisi ihan tyylikästä vastata suoraan ”en halua puhua näistä” tai luvata vastaus myöhemmin ja myös pitää se lupaus!  Sillä  joskus noita näkee liiankin selvästi vastaamattomien vastausten taakse, suurentaa asiaa ja ahdistuu ystävien puolesta enemmänkin kuin olisi kenties tarpeen. Ja tuntee itsensä turhaksi utelijaksi.

 

 

Kun aloitin tämän puolijulkisen kirjoittelun vuoden 2012 lopulla, eräs minua nuorempi henkilö kuittasi ”Kiva lukea mitä sun elämääsi kuuluu” tai jotain siihen suuntaan. Kovin on tullut mitätön olo, mikä ihmeen velvollisuus (?) minulla on yksipuolisesti tuottaa hupia tai ärsytystä, millaisia mielipiteitä ja ajatuksia olen herättänyt kun niihin ei voi vastata tai niitä ei voi kommentoida?

 

 

Ei mikään. Velvollisuus.

 

 

Noin 10 vuotta sitten rupesin kirjoittelemaan musiikin ympärillä pyörivästä elämästäni muistumia, mutta se homma jämähti paikoilleen, ihanan eläköitymiskonserttini kutsu keväältä 2011 näyttää olevan viimeinen taltioitu. Alkoivat hurlumhei-eläkeläisvuodet ja keksin tämän toisen kirjoitusalustan. Taidan nyt palata siihen aikaisempaan, mutta se ei tule olemaan edes puolijulkista. So what?

 

 

Uusi työnimi pitää keksiä, sillä kapellimestari Daniel Barenboim on jo tehnyt samannimiset muistelmat.. joita en kyllä ole lukenut. Vielä.

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

28.05 | 10:32

Ketä häiritsee, ketä näköjään ei tuo mukanahyräileminen. Minä kuulun vaikeisiin tapauksiin. Hyminät ja hörppimiset sun muut häiritsevät vähän, joskus paljon.

...
21.05 | 13:04

Sitä on noissa kapellimestareissakin kaikenlaista ulkopartituurillista hörppijää ja viheltäjää. Tarttis tehrä jotain. Myötätuntoni on puolellasi.

...
05.05 | 23:11

Myöhästyneet syntymäpäiväonnittelut täältä! Siis "erään syntymäpäivän" vastikään viettäneelle seuralaiselle! Terv. Krooninen muuttolintu, konsertin missannut.

...
27.02 | 20:20

Juu kiitos muuten kyllä, mutku se Turun konserttisali on niin korva-epäystävällinen, etten voisi käydä kuuntelemassa niin antautuen kuin Musiikkitalossa.. ☺

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS