kalenteri

Epäjärjestys

Kun alkusoittona on klassinen sinfonia (Haydn http://areena.yle.fi/1-3109223?autoplay=true), solistinumerona erikoinen viulukonsertto (Stravinsky http://areena.yle.fi/1-3109227?autoplay=true), niin SITTEN, väliajan jälkeen, räjäytetään pankki: Lutoslawskin Sinfonia nro 3 (http://areena.yle.fi/1-3109242?autoplay=true).  Johan sitä vähemmästäkin Wanhan Rouvan pulssi singahti Musiikkitalon kattoon eikä palautunut normaaliksi vielä silloinkaan kun olin kompuroinut salista vastavirtaan alas backstagelle.Hearts graphics

 

 

Pulssimusiikkia! Valioesimerkki pulssimusiikista. Mikä hämmästyttävintä: valtava (mm. 6 lyömäsoittajaa, 2 harppua, flyygeli ja celesta?, 8 kontrabassoa jne jne) orkesteri, joka oli tämän mielenkiintoisen ja nerokkaan Lutoslawskin laatikkoleikeissä 32 minuuttia kaikin voimin sahannut, paukuttanut, puhaltanut, hiljaa hellitellyt , hymyili – sanoisinko rakastavasti – kun ylikapellimestarinsa teoksen lopussa yhä uudelleen aplodeerattiin ja huudettiin kiitoksille.HymyileväSydän

 

 

Tämä konsertti oli (taas) erinomainen esimerkki siitä, että on oltava paikalla kaiken keskellä ja antauduttava. Hearts graphicsVuorovaikutusta orkesterin, kapellimestarin ja kuulijan kesken. 

Me kahden!Hearts graphics

 

 

Tulipa mieleeni että oliko kapellimestarin tanssahtelu paikoin vastausta edellisen viikon konserttivieraiden omituisiin mielipiteisiin, siis niiden kahden nuorehkon herrahenkilön jotka kiinnittivät huomiota – ihan tosissaanko?Järkyttynyt – epäoleellisiin asioihin.. Se on asiakokonaisuus johon palaan vielä joskus kunhan olen koonnut ajatukseni niistä asioista, siis sinfoniakonsertit ja ”etiketti” yms,  joita asioita tuntuu olevan muotia hutkia monessa paikassa aivan niin kuin puolueita mediassa..

 

 

Wanhan Rouvan istumapaikka oli loistava, kiitosSilmänisku että sain kokea tämän kaiken hyvältä paikalta.  (Koska en voi muuttaa asumaan sen paremmin siihen kaappiin backstagellaSad smileys kuin Helsinkiin muutenkaan, konsertissa hyvä paikka eläytyä korvaa hiukan matkustamisen vaivoja..)

 

 

Epäjärjestys on Wanhan Rouvan mielessä nyt. Joka ikinen illan teos ansaitsisi suitsutusta enemmän kuin osaan purkaa ulos. Ja kyllä tuo iloisen kepeä ja tanssillinen Haydn hyvin kävi perinteisen konserttikaavion alkusoitoksi, eipä Hannun laatimissa ohjelmissa mitään niitä ns. tavallisia kaavioita olekaan.Hymyilevä

 

 

Tässä suora lainaus verkosta ladattavissa olevasta käsiohjelmasta, Lintuperspektiivistä pala: ”Sinfonia nro 86 on suosikkejani. Sen finaali on jopa Haydnin mittapuussa poikkeuksellisen nerokas. Haydn on aina loistokasta, mutta tällaista taidon ja riemun yhdistelmää hänkään on harvoin saavuttanut. Kaikki vuosien 1785-86 niin kutsutut Pariisin-sinfoniat (tai Loge Olympique-sinfoniat, kuten niitä ensin nimitettiin) syntyivät onnellisten tähtien alla. Haydn oli tuolloin vielä ulkomaailmasta eristyksissä, Esterházyn hovin palveluksessa.  On hämmästyttävää, miten tunnettu hän silti oli ympäri maailmaa: Lontoossa, Amerikassa, peräti Turussa. Hän oli maailmankuulu aikana, jolloin tiedonvälitys oli alkeellista tai olematonta.

 

(Wanhan Rouvan lisäys: Turun Soitannollinen Seura perustettiin 1790 – ja toimii yhä. Vuosijuhlakonserteissa soitetaan numerojärjestyksessä samat Haydnin ja Mozartin sinfoniat, ensi tammikuussa vuorossa numerot 30.)

 

Lutoslawskille Haydn oli yksi suurimmista. Sen sijaan Lutoslawski ei voinut sietää esimerkiksi vaikkapa Brahmsia, koska hänen mielestään Brahmsin sinfoniat ovat muodottomia: niissä on liian monta pihviä, liian paljon samankokoisia blokkeja. Haydnin mittasuhteiden käsittely on Lutoslawskin mielestä ideaali: ensimmäinen osa on suurin konstruktio, ja sinfonian loppua kohden rakenne kevenee: Haydnin finaalit eivät aina kestä viittäkään minuuttia. Kun ensimmäisen osan jälkeen ei enää seuraa mitään muodollisesti painokasta, teos säilyy ilmavana ja kevyenä. Nimenomaan tähän Lutoslawski pyrki omissa sinfonioissaan.”

 

 

Jatkan mieleni järjestämistä huomenna – ei kun tänään – kello on taas lipsahtanut yli aamu-kahden, lehdetkin kopsahtivat eteisen lattialle. Sänkyyn nyt kun Lutoslawski Areenasta loppui. Eikä yhtään haittaa vaikka Wanhan Rouvan nilkka on niin kipeä ettei just kävelemään pääse. Eikä oo tietoa, mikä sitä vaivaa, en ole missään loukannutkaan, kipu vain ilmeni kun menomatkalla läksin bussista tepastelemaan M-talon suuntaan. Tämän konsertin muistelemisessa taitaa olla samppanjan paikka – ehkä illalla, tai joskus, ensin täytyy pistää joku noista viidestä jääkaappiinkin..

 

 

Lauantai-iltapäivällä

 

Jalka edelleenkin niin arka ettei parane lähteä ulos kävelemään, ei edes ruokakauppaan, kotonakin liikkuu kuin 100-vuotias jolla on jo todettu erinäisiä vaivoja ja vikoja. Huh! ja sataan vuoteen on vielä hiukan aikaa.. Ei oikein edes syysaurinko jaksa piristää.Vihainen

 

 

Kuuntelen taustalla eilisen konsertin tallennetta Areenasta. Stravinskyn viulukonserton tunnelma nousee ja tärpit kirkastuvat usemman kuuntelukerran jälkeen. Mutta kuten Outi Paanasen väliajalla haastattelema viulutaiteilija Seppo Tukiainen, niin Wanha Rouvakin pitää ainakin live-konsertissa enemmän sellaisista viulukonsertoista joissa musiikkiin tulee melodista kaarta, tuo Stravinsky on vähän kuin palapeli Puzzles graphics

jota ei ehdi järjestämään mielessään ennen kuin se jo loppuu.

 

 

Lutoslawski, Witold. Puolalainen säveltäjä (1913–1994) Keksi ns. aleatoorisen sävellystekniikan.

(aleatorinen sattumanvarainen; erään musiikin suunnan nimityksenä – Pieni tietosanakirja.)

 

 

Ihana kirjoittaja ja säveltäjä Jouni Kaipainen kuvailee Lutoslawskin musiikkia RSO-käsiohjelmassa mm. näin:

 

Miksi Lutoslawski sitten käyttää aleatorisia jaksoja? Koska ne muodostavat poikkeuksellisia soinnillisia pintoja. Monet ”laatikoista” alkavat samassa rytmissä. Sitten musiikki väistämättä hajaantuu kuin varpusparvi: kun säveltäjä vielä määrää soittajia kiihdyttämään tai hidastamaan individualistisesti omaa musiikillista materiaaliaan, he eivät mitenkään voi pysyä yhdessä. Tarkalla notaatiolla ei voi mitenkään saavuttaa samaa efektiä.

 

Lutoslawski muistetaan edelleen parhaiten suuresta tekstuurikeksinnöstä, jonka hän toi julki vuonna 1961 orkesteriteoksessaan Jeux venitiens (“Venetsialaisia leikkejä”). Käytännön miehenä hän näki kasvavan ristiriidan ajan hengen tuottaman monimutkaistumisen ja praktisen musisoinnin välillä. Piti löytää sellainen tapa tuottaa kompleksisia, rytmisesti monikerroksisia ja joustavia tilanteita, ettei yksittäinen muusikko sen paremmin kuin kapellimestarikaan joudu liian suuren paineen alle – muuten spontaanius ja soittamisen ilo katoavat ja menetetään jotain korvaamatonta. Ratkaisu oli ns. aleatorisen eli sattumanvaraisen kontrapunktin idea. Tämä järjestelmä luo soittajalle vapauden toimia systeemin puitteissa ilman, että kokonaisuuden hahmosta säveltäjän tai kapellimestarin näkökulmasta häviää mitään olennaista.

 

-  -  -  Kapellimestarille tekniikka on suuri helpotus, sillä hän voi luopua yrityksestä kuulla kaikkia mikrosekunneissa ohikiitäviä yksityiskohtia ja käyttää sen sijaan energiansa mielekkäiden kokonaisuuksien hahmottelemiseen. Soittajat puolestaan vapautuvat hirvittävästä laskemisesta, saavat aikaa kuunnella toisiaan ja toteuttaa tehtävänsä rauhassa. On huomattava, että tässä mielessä tekstuurin ‘sattumanvaraisuus’ on vain näennäistä.

 

 -  -  -  Asetelma ‘yksi-osa-asiaa-monta-osaa-viihdettä’ kiusasi Lutoslawskia, ja hän halusi rakentaa omat suurmuotonsa toisin. Kun ei ole mahdollista kiristää kappaleiden loppupuolen jännitteitä äärettömästi, täytyi päätyä päinvastaiseen toimenpiteeseen: löysentää alkupuolta, antaa asioille aikaa kasvaa, jopa niin paljon, että “kuulijan tajunta alkaa suorastaan vaatia, että tapahtuminen alkaisi”   (Lutoslawski  Kolmannesta sinfoniastaan ). Mukaeltu jalkapalloslogan “ensin nauttaan, sitten laukaistaan” kuvaa periaatteessa tilannetta hyvin. Lutoslawskin sävellysten odottavissa aluissa ei tosin niinkään “nautiskella” kuin kiemurrellaan ja kihelmöidään tihenevässä jännityksessä. Loppupuolen suuriin nousuihin latautuu tätä kautta aivan epätavallinen imu ja paine, ja tulokset ovat ilmiömäisiä.

 

Kolmannessa sinfoniassa kokonaisuus on yksiosainen jatkumo, joka polveilee mielikuvituksellisesti  - etenemistavassa on piirteitä sekä klassisesta aristotelisesta kaarroksesta että modernimmasta ajattelusta. Sitovana tekijänä ja samalla eräänlaisen liipaisimen asemassa on neljän jyrkkäilmeisen e-sävelen “koputusmotiivi”, Beethovenin Viidennen avauseleen perillinen, joka voidaan ymmärtää myös lähtökohdasta muistuttavaksi signaaliksi. ”

 

 

Me saimme kokea mielekkään kokonaisuuden RSO:n perjantaikonsertissa ja minun mielestäni Lutoslawskin ”varpusparvi” oli enemmäkin mehiläisparviKuunnelkaa itse!

http://areena.yle.fi/1-3109242?autoplay=true. Bees graphics

 

 

Wanhan Rouvan käsiohjelman kuittauksissa lukee – on luettavissa, kun tietää – Hannu, ja myös Akiko. Illan solisti, japanilainen Akiko Suwanai, hento, vakava, nelikymppinen viuluvirtuoosi lähtee RSO:n Japanin Sibelius-kiertueelle (2.-8.11. Tokiosta Osakaan, 5 konserttia) Sibeliuksen Viulukonserton solistina.

 

 

Tänä iltana  Sibelius, Lintu ja RSO klo 19 Teemalla. Uusinta huomenna sunnuntaina Ylen Ykkösellä klo 13.05.Suukko

 

 

Tässä perjantain konsertti kuultavissa kokonaisuutena http://areena.yle.fi/1-3112069?autoplay=true.

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

21.05 | 13:04

Sitä on noissa kapellimestareissakin kaikenlaista ulkopartituurillista hörppijää ja viheltäjää. Tarttis tehrä jotain. Myötätuntoni on puolellasi.

...
05.05 | 23:11

Myöhästyneet syntymäpäiväonnittelut täältä! Siis "erään syntymäpäivän" vastikään viettäneelle seuralaiselle! Terv. Krooninen muuttolintu, konsertin missannut.

...
27.02 | 20:20

Juu kiitos muuten kyllä, mutku se Turun konserttisali on niin korva-epäystävällinen, etten voisi käydä kuuntelemassa niin antautuen kuin Musiikkitalossa.. ☺

...
27.02 | 19:57

Sinut pitäisi palkata TS-urheilulehteen kirjoittamaan paikallisen orkesterinne konserteista tällaisia eläväisiä kuvauksia, jotka taviskin myöntää osuviksi.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS