Puutori on Turussa melko autio paikka jonka alla on parkkiluola ja josta on kauppatorille matkaa parin korttelin verran, siis vähän. Toria ympäröi suuri pankkikompleksi, Turun konserttitalo,
Hesburger, asuinrakennuksia joiden alakerrassa on pikku liikkeitä. Mitään varsinaista magneettia ei Puutorin varrella ole, mitään sellaista jota ei ydinkeskustassakin olisi. Paitsi tietysti Puutorin vessa joka omistajavaihdoksen
myötä muuttui Waterlooksi, mutta pubi mikä pubi!
Kerran (?) vuodessa Puutorin yrittäjät tempaisevat booktori-markkinoilla http://www.nykyaika.net/booktori/, ja koska Wanhan Rouvan kirjahyllyt ovat tupaten täynnä, menin vain kuikuilemaan paikalle yhtenä päivänä, tänään lauantaina. Oli luvattu
sadetta ja ukkosta – mutta oli myös luvattu että perinteinen syntymäpäiväonnittelijani, dekkaristi Reijo Mäki
on paikalla hymyhuuli Markku Heikkilän jututettavana.
Jep jep. Olikin tosi hauska tavata ja jututtaa molempia herroja. Erikseen. Ei haitannut vaikka
osan aikaa satoi, itse kaikki Varekset lukeneena (ja omistavana) osasin nauraa Heikkilän terävällekin tenttaamiselle ja Mäen velmuille vastauksille, sillä jotenkin tuo yhdistetty Uuden Apteekin-Olavinkrouvin-kauppatorin-Mantun grillin
ym ym ym turkulaisten maamerkkien ympärillä pyörivä lakooninen huumori ja monimutkainen(kin) juonenkuljetus sopii Wanhan Rouvan ajatuksiin – antaa vähän toisenlaisen näkökulman tuttuihin nurkkiin..
”Älä nyt hukkaa sitä kuvaa!” ”Ei, en, se on mulla tässä, mä pistän sen mun leikekirjaani.” - ”Ensi kesään!”