.. melkein turistina.
Päivän aikana (n. 13.45-19.30) ehdin
1) viedä maineikkaaseen kamerahuoltoon vanhan Minolta-pikkupokkarini tutkittavaksi olisiko se mahdollista korjata (ei
ollut)
,
2) ajella ratikalla tietämättä mihin mikäkin reitti meni,
3) viedä takuukorjattavaksi hienon KalevalaKorun solmioneulan jonka pidike ei pitänyt,
3b) käydä Lönnrotinkadun tutussa luontaistuotekaupassa,
4)
etsiä keskustasta kauempana Korkeavuorenkadun alkupäässä olevan Vuokko-myymälän ja pettyä, kun siellä
ei ollut uutta pellavajakkua nyt käytössä olevan, mutta kohta hajoavan tilalle,
5) ostaa Ateneumista Museokortin
(vuoden aikana pääsy Suomessa 184 museoon ) ja käydä katsomassa näyttelyssä olevat valokuvaaja Simo Höltön sadat mustavalkoiset valokuvat,
6)
piipahtaa pitkästä aikaa Sokos-tavaratalon ylimmän kerroksen mukavassa kahviossa ajellen vanhoja kapeita rullaportaita ja
7) lopuksi levähtää Musiikkitalon
kahvilassa nektarilasillisen ääressä.
8) Sieltä tuli napakka kiire syöksyä vauhdilla 19.30 lähtevään
erikoispikavuoroon, johon Wanha Rouva oli hankkinut ns. halpislipun – sehän olikin illan viimeinen erikoispika. Kotona olin iltakymmeneltä (la-aseman Hesburgerin kautta
), jalat aivan muusina..
Aurinkoisen ja tuulisen päivän aikana päätin, että tämän Wanha Rouva toteuttaa uudelleen: ostan 8 euron hintaisen HKL-vuorokausilipun
ja ajelen sillä kaikki ratikkalinjat päästä päähän, ehkä alennun käyttämään jotain bussiakin, ja tutkin mitä kaikkea Helsingissä oikein onkaan.. Turistina. Joko yksin tai kaksin.