
Oopperalaulajan ammatti. Hyvän oopperalaulajan. Metropolitan-laulajan. Voin kertoa heti kaksi tähtinimeä: Jonas Kaufmann (tenori) ja Sophie Koch (mezzosopraano),
Jonas jo kaikille tuttu mutta Sophie Koch, joka teki nyt Metropolitan-debyytin Jules Massenet’n oopperassa Werther, oli ainakin itselleni vieras nimi, hänestä kuulemme vielä.
Kun Metropolitan rupesi taltioimaan HD-laatuisille DVD:ille oopperoitaan, loistokkaan laulun lisäksi näyttelemisen taito ja kyky on joutunut
suurennuslasin alle. Kilpailu oopperamaailmassakin on kovaa.. Mutta kun näyttämölle saadaan sellainen kattaus kuin Wertherissä nyt oli, kuulija/katsoja pääsee onnelliseen nirvanaan elokuvateatterissa, vielä jos sattuisi sellaiset
vieruskaveritkin jotka eivät puhua pälpätä esimerkiksi väliaikaesittelyjen aikana. Tänään Metin johtaja Peter Gelb haastatteli paussilla luullakseni ohjaajaa (Richard Eyre) ja lavastaja-puvustajaa (Rob
Howell), tosin en ole ihan varma nimistä kun vieressäni istuvilla rouvilla
oli kovin tärkeää asiaa toisilleen, ja
pääosan esittäjiä ja kapellimestaria (Alain Altinoglu) haastatteli yksi Metin kantatähti, mutta hänenkin nimensä meni ohi, näissä väliaikajutuissa kun ei ole tekstitystä.
Itse ooppera pohjautuu vanhaan Johann Wolfgang von Goethen romaaniin Nuoren Wertherin kärsimykset. Ja siltä alkuosa vaikuttikin – vähän
kuin vanhaa nuorisoseuranäytelmää.
Olin nukahtaa aivan väkisin. Laulu kuitenkin oli kauttaaltaan upeaa.

Vaan väliajan jälkeen alkoi tapahtua! Kaunis Werther (Jonas K
) oli alkupuolella ihastua humpsahtanut Charlotteen joka oli äitivainaalleen luvannut naida turvallisen tyypin Albertin, joka juuri nyt sattui olemaan matkoilla. Werther sytytti magneettisen kipinän
Charlottessa mutta tämä pystyi kuitenkin olemaan tiukka ja lähetti Wertherin matkoihinsa. Ystäviä me ollaan, me kolme: Charlotte, Werther ja C:n sulho Albert, joka palasikin odotettua pikemmin
reissultaan. Sydän särkyy myös C:n pikkusiskolla Sophiella, joka hänkin ihastuu Wertheriin.
Werther lopulta häipyy pois
”en palaa koskaan”
. Hän ei kuitenkaan saa Charlottea mielestään vaan palaa ja yllättää C:n joka melkein
antautuu. Niin kuumaa lemmenhetkeä en ole näyttämöllä nähnyt! Lieskat leimusivat
ja kamera seurasi zoomattuna melkein
poskeen kiinni, koko ajan laulu, sävykäs, loistava laulu kertoi miten ihanaa intohimo ja rakkaus on, olisi. Mutta kun luvattu on, niin mennään naimisiin vaikka ei rakasta, ja se joka rakastaa ja jota rakastetaan, pyytää kirjeitse
Charlotten sulholta pistooleja lainaksi.
Ja saa.
Werther sulkeutuu kammioonsa pyssyjen kanssa, yrittää ampua ohimoon, ei, ei hyvä, mutta missäs kohtaa se sydän on? sydän, joka kärsii.
Siihen
Werther pamauttaa ja ketsupit lentävät pitkin seinää ja valkoista paitaa. (Aika hienosti toteutettu kohtaus, olisi voinut olla tökerö – mutta ei.)
Charlotte on huomannut olleensa typerä ja lähtee etsimään ja pelastamaan Wertheriä, mutta ei ehdi ajoissa. Seuraa pisin ja koskettavin näyttämöllä näkemäni laulettu kuolonkohtaus.
Ja taas kamera ihan Jonas Kaufmannin poskessa, ihanan Jonaksen. Loppukohtaus on yksi parhaiten näyteltyjä ja ihanasti laulettuja lopullisen eron kuvauksia.
Tippa linssissä noin puolella teatterisalin täyttänyttä yleisöä. Metropolitanissa raivoisat standing ovations. Elokuvateatterin yleisö läksi aurinkoiseen lauantai-iltapäivään osin hiljaisena,
osin innokkaasti kommentoiden. Itse ehdin ajatella, että jos tästä saisi DVD:n jossa on vain oopperan jälkipuolisko, sen haluaisin. Muutaman kerran, kun lähikuva näytti ihanaa Jonasta, ajattelin myös, että TUO, TUO tulee
heinäkuussa Turkuun – ja Wanha Rouva on aivan varmasti backstagella halaamassa häntä.

Finnkinon Metropolitan-elokuvissa olen nähnyt ja kuullut Jonas Kaufmannia luultavasti eka kerran Toscassa (Karita Mattila),
sitten Faustissa, sitten Parsifalissa (jonka DVD on tulossa Wanhalle Rouvalle äitienpäivälahjaksi), Valkyyriassa ja nyt tässä Wertherissä. Oopperoina kaikki muut ovat kiinnostavia, Werther vähiten
– vaikka toisaalta.. Katsoin oopperan hiukan hatarasti ja juonenkin olen tässä oikonut hatarien mielikuvieni mukaisesti..
Yle lähetti
radioituna Wertherin ensi-illan, tässä http://areena.yle.fi/radio/2140506. Poistuu ohjelmistosta noin kolmen viikon kuluttua. Kannattaa kuunnella.
Jonas Kaufmannin kuvat kaapattu elokuvakankaalta, väliaikahaastatteluista.