kalenteri

Kirjoittakaa yleisönosastoon!

Näillä sanoilla erosimme Kansallisoopperan patiolla, tai siis näillä sanoilla käsistäni karkasi Bolognaa kohti oopperaillan juhlittu sankari, tenori Jorma Silvasti. Uusimmassa Rondo-lehdessäkin ollaan sitä mieltä (monien muiden muassa) että ei vielä saisi päästää Silvastia pois lavoilta.

Itse toivon salaa, että jospa hänet saisi edes sellaisiin esityksiin kuten Mahlerin Das Lied von der Erde, jossa olen häntä kuullut Finlandia-talossa, kanssalaulajansa oli Anne Sofie von Otter. Mikä este oopperajuhlien johtaminen sellaisessa esiintymisessä olisi? Laulaahan Lilli Paasikivikin passioissa ja sinfonioissa ja on kuitenkin Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja.

Paitsi että tulen kirjoittelemaan lehtiin (eri asia, julkaistaanko), aion esittää hyvän?Thinking Smileys ehdotukseni herralle henkilökohtaisesti – mitäs meni toivottamaan tervetulleeksi Savonlinnaan! – Eipä Jorma-poika tiennyt että Wanha Rouva on vanha Savonlinnankävijä.. Omia vaikuttavia Silvasti-Savonlinna –elämyksiäni oli esimerkiksi Paavo Heinisen Veitsi vuonna 1989. Olisin mennyt katsomaan sen uudelleenkin, mutta kaavoihin kangistunut oopperajuhlayleisö ei löytänyt Veistä, joten sitä esitettiin vain yhtenä kesänä.



Mutta muuten. Miltä maistui Leos Janačekin ooppera Jenůfa? Thinking SmileysJanaček säveltäjänä on meidän perheessä ollut soittolistalla jo vuosia sitten, taustalla soitan nyt Sinfoniettaa https://www.youtube.com/watch?v=gbncXDimwbQ, vaskisoittajien paraatia. Kansallisoopperassa olen käynyt katsomassa Janačekin oopperat Katja Kabanova, Tapaus Makropulos – ja nyt eilen Jenůfan. Ne on saateltu yleisön tietoisuuteen Karita Mattila –hypellä ja kyllä, kyllä Ms. Mattila on kohujen mittainen ollutkin. Hän on harvinaisen luonteva näyttämöllä siinä samalla kun laulaa upeasti. Perniön likka. (Ja vähän Turunkin.)  Voimakkaimman roolihahmon minulle Karita loi Katja Kabanovassa.



Ilta alkoi hyvin, oli ihana astella oopperataloon – vaikka sinnekin on tungettu lisää näitä viini- ja samppanjajuottopisteitä (jotka ohitin sujuvasti!)  häiritsemään sujuvaa kuljeskelua lämpiöissä.

Töölönlahtea, remonttiaitoja, tyhjää oopperan aulaa noin tuntia ennen esityksen alkua ja joku höpsö valokuvaaja..

Kävin kurkkimassa orkesterimonttuun, olisin tervehtinyt cornisti-ystävääni mutta hän tuli niin myöhään sisään ettemme tavanneet siinä. Kuulin myöhemmin, että orkesterin saapuminen paikoilleen montussa menee tiettyjen käytännön asioiden mukaisesti. Kaikkea sitä oppii kun vanhaksi elää! Sain kyllä niukan, armollisen nyökkäyksen edes konserttimestarilta joka keskittyneesti sahasi jotakin soolopaikkaa. Ja kyllähän se soolot sit kuuluivatkin.



Kun sitten istahdin omalle paikalleni, riville 10 ja ihan hyvälle paikalle, niin TIETYSTI eteeni tuli istumaanAngry pitkä mies, yksin, joten en voinut edes ehdottaa että olisi vaiks vaihtanut paikkaa kaverinsa kanssa. Ja niin Wanha Rouva venyi pituutta ainakin 5 cm kolmen tunnin esityksen aikana! Ainuttakaan tyhjää paikkaa en salissa nähnyt vaikka hiukan vilkuilinkin ympärilleni, kahdella väliajalla olisi hyvin ollut mahdollisuus paikan vaihtamiseen.

 

No, siinäpä sitten kurkistelin puolelle ja toiselle mikä ei oikeastaan haitannut tapahtumien seurantaa – häiritsi kuitenkin keskittymistä ja musiikin seuraamista, orkesteri soitti hyvin sen mitä ehdin kuulla ja huomata.  Tukka hulmuten nuorehko tshekkikapu Jakub Hrůša siellä montussa huitoi.

 

Häiriöksi oli jonkin verran myös vieressäni istunut pariskunta jonka herrapuoli oli varmaan saanut just uuden älypuhelimen sillä hänen piti rouvalleen lukea sieltä ÄÄNEEN uutisia mm. Ukrainasta omilla fiksuilla (?) kommenteillaan höystettynä ja mm. päivittää joitakin ystävätapaamisia! Karvat nousivat Wanha Rouvalla pystyyn ja taas piti vähän mulkaista vihaisestiAnimal Smileys, se taisi auttaa hiukan, ehkä sekin, että pidin kättä oikeanpuoleisen korvan päällä pariinkin kertaan.. Tämä siis ennen esityksen alkua.Angry



Oopperan musiikkia yritän nyt sisäistää tästä https://www.youtube.com/watch?v=LHALPoGc4d0. Tai tästä https://www.youtube.com/watch?v=HkwiiW6OvcU, tuossa jälkimmäisessä on kuvaakin, lavastus- ja pukutyyliä vuodelta 1970..


Siis Kansallisoopperan Jenůfa? Karita Mattila. – Jälkeenpäin muusikkoystäväni kanssa oltiin samaa mieltä että Ms. Mattila rupeaa (hyväkuntoisenakin) ehkä olemaan jo yli-ikäinen nuoren tytön rooliin ja vaikka Jenůfan kokemat tapahtumat voisi kuvitella hänen ikäiselleenkin, niin harvemmin sentään enää 53-vuotiaalle. Ei mitään vikaa äänessä eikä eläytymisessä! Paljaalla näyttämöllä tällaiset ulkoiset asiat vain tulivat turhan hyvin esiin.

 

Päivi Nisula oli äitipuolen osassa koskettava, hänen hahmonsa ja äänensä olivat super! Iloinen jälleenkuuleminen. Hienoa että Päivi oli saanut näin hyvän ja sopivan roolin, isoja rooleja ei ole aina tarjolla.