kalenteri

Topi, Pekka, Matti, Jorma..

 

.. 1971, 1957, ?, 1941 - voisi sitä jutun kultturellimminkin aloittaa, tiedän.  Mutta miksi oikeastaan? Tuossahan ne ovat maanantai-illan kaikki kolme päähenkilöä  (ja yllätysbonuksena yksi söpöläinen)  joiden vuoksi Wanha Rouva selätti päivän mittaisen  alakulonsa ja läksi kuuntelemaan Kimmo Hakolan Pekka Hakon librettoon tekemää monologioopperaa Akseli Gallen-Kallelasta. Säveltäjä Hakolaa en henk.koht. tunne enkä nähnyt häntä nyt konserttipaikallakaan. Eilisestä esityksestä ei musiikillisesti kovin paljon jäänyt mieleen.Hämmentynyt Paitsi ehkä lavan reunasta Avanti!



Illan yleisössä rupesi jo olemaan sellaista kuin mitä olin kaivannut, tuttuja. Konsertin jälkeen samalla bussilla kauppatorille tullut entisen työmaani entinen oppilas oli aivan hämmennyksissä, kun vastasin hänen kysymykseensä, että me EMME tapaa ensi viikolla - vaikka koulu alkaakin. Toisaalta se oli iloinen kommentti (että olin aikoinani niin hyvin sopinut ko. ympäristöön?) ja toisaalta, ah niin totuudellinen: voit olla 2 vuotta poissa eikä poissaoloasi ole kunnolla huomattu..Hehe Vaikka kyseessä olikin eri oppilaitos, huoneet ja käytävät olivat ja ovat samat yhteiset.



En tiedä, ovatko korvani epäkunnossa, oopperan sanoja, vaikka olivatkin suomeksi, en Sigyn-salin takimmaiselle riville erottanut kuin paikoitellen. Kuitenkin tuskin kukaan artikuloi niin selvästi suomenkieltä kuin Hynninen. Oliko esityksen balanssi jäänyt säätämättä? Eikö Sigyn-sali sovellu laulu-/orkesterimusiikin yhdistelmälle?Hämmentynyt

Oli todella mukavaa, että Pekka Hako hommasi Wanhalle Rouvalle libreton, ihan omistuskirjoituksin. (Kiitos Pekka!)  Juoniselosteen väliotsikot Näky – Huuma – Rakas – Tuska – Runot – Valo – Lähtö  kertovat taiteilija Gallen-Kallelan elämän suurimmista taitteista libretistin mukaan. En ole vielä ehtinyt lukea tekstejä kokonaan, mutta uskon ilman muuta, että Pekka on olennaiset taitekohdat tavoittanut, onhan hän tehnyt perusteellisen taustatyön. Jorma Hynnisen laulullinen ja näyttämöllinen suoritus oli kohtalainen ihme, ääni on edelleenkin kiinteä ja kaikenlaiset askellukset, polvistumiset yms sujuivat ketterämmin kuin monelta nuoremmalta. Musiikki komppasi esitystä Ville Matvejeffin johdolla ja Avanti!n muusikoiden soittamana. 



Salintäyteinen yleisö kiitti seisaalleen nousten.  Wanha Rouva kipaisi backstagelle hakemaan taiteilija Hynniseltä kuittauksen Keski-Pohjanmaan KamariorkesterinSuukko Pohjan poika  –levyvihkoon, levyllä Hynninen laulaa Toivo Kuulan eteläpohjalaisia kansanlauluja sekä Kimmo Hakolan Kivi-laulut. En huomauttanut muutamasta ei-pohojalaasesta sanasta, kun laulut muuten ovat niin sykähdyttäviä.  Onneksi pidin suuni kiinni. Kuulin myöhemmin illalla puhelimessa henkilöltä joka tietää, että Kuula on kirjoittanut laulujen tekstit yleiskielellä ja Hynninen lauloi ne levyllä kirjaimellisesti oikein! Miksei tätä Kuulan ”hienostelua” ole minulle ennen kerrottu?Hämmentynyt

   

Ei tämän kummempaa hehkutusta esityksestä. Menin sänkyyn Akseli-libreton kanssa mutta en päässyt juoniselostetta plus ensimmäistä osaa Näky pidemmälle, upposin uneen ja haaveiluun.. Tiistaipäivä on tuonut taas aamuherätyksen poraamalla jossakin niin että lattia tärisi. Ja sänky. Silmänisku

 

Elän nykyään mielenkiintoisessa äänimaailmassa: joka puolella poraamista eri sävyin (joita on monenlaisia!), mukana metelissä radio-ohjelmia ja forte fortissimossa soivaa omaa musiikkiani levyiltä tai YouTubesta, tuubi tarjoaa jopa kokonaisia oopperoita. Sieltä löytyy esimerkiksi  Mozartin ratkiriemukas Cosi fan tutte, https://www.youtube.com/watch?v=8OurafVroho,  tallennettu Glyndebournen musiikkijuhlilta 2006, yhdessä pääosassa loistava Topi Lehtipuu! - Kaikki tämä korvatulppien läpi suodatettuna.Vihainen



Metelin keskelle hetkelliset suvannot tuovat remppatyömaan kahvitauko aamuyhdeksältä ja puolenpäivän lounashetki joka alkoi juuri nyt.

Siis Akseli-libretto esiin ja kohta Rakas. Oho! Oho!!!Punastunut Onpa.. ei kyllä Jorma Hynnisen eilisestä esityksestä ihan tällainen mielikuva jäänyt..  Jatkan lukemista. ”Minä rakastan elämää. Ei! En rakasta sitä sellaisen kuin se on, vaan sellaisena kuin sen pitäisi olla. Sisälläni roihuaa. Levoton polte ajaa minut liikkeelle. Olen kuin kaleidoskooppi, on vaihdettava värejä, kokeiltava uusia muotoja. On syöksyttävä muualle, minun on päästävä uudelleen maailmankaupunkiin.”  Ja niin Gallen-Kallela hilpaisi kodin onnesta maailmankaupunkiin.  - Mitähän Tuska kertoo?

Pekka Hakon teksti on taitaa olla parasta mikä Akseli-monologioopperasta jää mieleeni.Hehe

 

http://areena.yle.fi/radio/1964204  Siinäpä se Akseli on jonkin aikaa kuultavana - monotonista, kun ei näe..

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

14.12 | 20:42

Tulipa onnellinen olo kuvakusesta ja muutamista levytysuutisista.

...
08.12 | 16:23

Kiitos vielä Ystävä mahtavasta upeasta konserttielämyksestä!

...
31.10 | 18:41

..

...
31.10 | 18:34

Meillä käännetään yksi 'pääkello' aikaan, loput saa kuka haluaa ja jaksaa, käännellä. Mutta autoni kello on aina mukamasjoajassa. Ei ole myöhästyisen vaaraa.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS