Eräs henkilö opetti minua eilen, että vanhetessa ihmisen ihokin vanhenee. Hm.
Tarpeellinen muistutus vanhenemisesta. Olen jo kauan miettinyt, missähän vaiheessa mieli rupeaa vanhenemaan kropan tahtiin?
Innostunko sopimattoman (?) ”lapsellisesti” asioista jotka eivät oikeasti ole kovinkaan tärkeitä? enkä ota vakavasti (julkisesti) kantaa sellaisiin asioihin jotka ansaitsevat kannanottoja. Syökö oma innostumiseni
hapen kanssaihmistenkin innostumiselta jota he eivät yhtä estottomasti halua/osaa ilmaista tai eivät halua kertoa ettei intoilemani asia kiinnosta heitä pätkääkään.
Huomautus ihon vanhenemisesta jäi pyörimään mielessäni hiukan epämääräisesti: kuuluuko tuohon toteamukseen myös
se, että minun ihossani on tapahtunut paikallisia muutoksia?
Olenko poikkeustapaus, joka vain vahvistaa säännön?
No, kunhan syksyn sateet saapuvat ja remonttihässäkkä on suurin piirtein ohi, tätäkin asiaa ja sen (epäilemiäni) lieveilmiöitä mietin tarkemmin.
Mutta sanat ja sanojen käyttäminen, puhuminen. Olen kyllä useammin kuin kerran todennut, että olen noita (witch, clairvoyant, häxa, klärvoajant) = kun ennakkoaavistukseni tulevista
tapahtumista ovat toteutuneet, varsinkin henkilöasioissa. Kuitenkaan sanat ja sanojen käyttäminen, puhuminen, keskustelu, siinä tämä ennustaminen ei aina toimi..
Jos minulle puhutaan määrittelemällä henkilöitä ja aikaa/päivämääriä
sanoilla SE, NE, HE, SITTEN, SILLOIN, en automaattisesti pysty yhdistämään näiden sanojen tapahtumia tai henkilöitä oikein.
Varsinkaan, jos puhujalla on taipumus - kuten itsellänikin - poukkoilla tilanteesta NYT tilanteeseen SILLOIN (niin, koska?). Ennustamattomuus
vaatii siis välikysymyksiä, kuka ketkä koska missä, ja se tietenkin pidentää keskustelun kulkua. Jos tilanne syntyy puhelinkeskustelussa, en ihmettelekään, että
puhelinlaskut kasvavat, noin niinku (!) normaalissa laskutuksessa.
Tarvitaanko puhelinlangoilla kaikenlaisia, vastakuulijalle vieraita ihmisiä ja heihin liittyviä laajoja taustaselostuksia? Tällä tyylillä myös tavallisen keskustelun aikana on oltava skarppina
ettei ”punainen lanka” katoa, ja välikysymyksiä on tehtävä usein.
Kirjoittaminen selvittää
ajatuksia. Kirjoittamista voi myös käyttää puhumisen korvikkeena. Minä tiedän! Oman, rajatun kännykkäsaldoni vuoksi kirjoittelen niin näitä Wanhan Rouvan kuulumisia kuin sähköpostejakin.
Joskus joku vastaa ja silloin syntyy keskustelua. Hyvät silmälasit (se ikä..), tietokoneen haltuunotto,
asennemuutos – noilla pääsee tottumatonkin alkuun, uskoisin.
P.S.
Onnittelut Antoni Gaudílle 161-vuotissyntymäpäivän johdosta! Barcelonaan, sinne teen museo- ja arkkitehtuurimatkan heti kun voitan lotossa..
P.P.S. Stockholm i mitt hjärta.. Tänään tiistaina klo 21.00 (uusitaan keskiviikkona klo 15) Yle Femmalla alkaa kesän ensimmäinen Allsång på Skansen. Nuo hyvän
mielen ohjelmat jatkuvat tiistaisin suorina lähetyksinä koko kesän
!
Toinen Femman ohjelma, jota suosittelen, on Sommarpratarna/Kesäpuhujat
, eilen maanantaina klo 21 tuli ensimmäinen kahdeksasta ohjelmasta. On vuoden 2012 ohjelmasarjan uusinta, mikä ei haittaa sillä ainakin tässä ensimmäisessä ohjelmassa pohdittiin ajattomia henkilökohtaisia
ja yleisiä asioita.
& & & & & & & & & & & & &
& & & & & & & & &
Kylläpä naapurimaan Herra Presidentin lento Turkuun on myöhässä
paljon, kun koko ajan tämän seudun ilmatilassa (lentokenttä lähellä) pörrää helikoptereita..