kalenteri

Wanha Rouva lainahöyhenissä

 

Silmänisku{#smileys123.tonqueout}HämmentynytEpävarmaVauKuiskausVihainenHeheLeveä hymyPunastunutSurullinenCool{#smileys123.tonqueout}HeheKuiskausSilmäniskuVilliItkevä{#smileys123.tonqueout}SilmäniskuHämmentynytVau

 

Perttu Kivilaakso, Apocalyptica, Turun Sanomien haastattelussa:

 

 - - - Eniten olen tyytyväinen siitä, että pääsen soittamaan selloa mitä kummallisimpiin paikkoihin ja tilanteisiin, joihin ei olisi ikinä voinut kuvitella päätyvänsä. Esimerkiksi Guatemalan viidakkoon keskelle jotakin täysin mystistä festivaalia, jossa on maailman paras meininki ja ihmiset itkevät, koska heistä on niin ihanaa, että joku soittaa.Hymyilevä

- - - En ole ikinä halunnut lajitella. Mikä tahansa musiikki käy, jos se on hyvää jos siinä on jokin tietty asia mikä koskettaa. Ei sillä ole merkitystä onko se Shostakovitshia vai Slayeria, Massive Attackia vai Hindemithiä – tai vaikka WagneriaSydän, jota eniten rakastan.

 

Hannu Lintu, RSO:n ylikapellimestari RSO:n 2013/2014 kausiohjelman alkutervehdyksessä:

 

Suukko- - - konsertit on tarkoitettu paitsi viihdyttämään myös kiihdyttämään mieltä, herättämään ajatuksia ja aiheuttamaan keskustelua. Toivon, että jokainen ohjelma sisältää vähintään yhden houkuttelevan syyn lähteä konserttiin tai seurata sitä vaikkapa internetistä. Tällainen syy voi olla esittäjä, orkesteri itse, säveltäjä, teos tai teosyhdistelmä.

Musiikin kaikkien tasojen ymmärtäminen on mahdotonta niin meille esittäjille kuin kuulijoillekin. Ennen kaikkea se on tarpeetonta: tärkeintä on lähestyä kaikkia sävellyksiä avoimin mielin ja korvin, seikkailun hengessä.

Amerikkalainen säveltäjä ja muusikko Frank Zappa kiteyttää osuvasti epärationaalisen asenteen välttämättömyyden: "mieli on kuin laskuvarjo, se on syytä pitää auki".Suukko 

 

Raija Leppänen, Rannikkoseudun (almamedia.fi) päätoimittaja, kolumnissaan Muutamia haja-ajatuksia viikkojen varrelta (Naantalin musiikkijuhlat 2013):

 

- - - Keskiverto suomalaisen sielu viihtyy aina Sibeliuksen ja musiikkijuhlien housebandiksikin nimitetyn Lahden orkesterin kanssa.

- - - Beethovenin pianokonserton adagio olisi saanut jatkua maailmankaikkeuden loppuun saakka.Hämmentynyt

- - - Straussin Duett-Concertinoa sen toinen solisti, fagotisti Jussi Särkkä, kuvasi ”häpeämättömän kauniiksi” musiikiksi. Hyvä on ihmisen aika ajoin havahtua siihenkin tosiseikkaan, että maailmassa on paljon kaunista ja hyvää, josta on myös lupa häpeilemättä nauttia{#smileys123.tonqueout}.

- - - Tansseja tähtien kanssa -konsertissa maestro Noraksesta paljastui ennen kokematon puoli, kun hän ilkikurisesti virnistellen otti esiin kastanjettien ja tamburiinin tapaisen sistrumin ja heläytti sillä hienot rytmit Boccherinin kvintettoon. Hauska pikku yllätyslahja se oli. Kiitos vain.

- - - Monia muitakin hienoja hetkiä koin konserteissa. Useita kertoja havaitsin, että kannattaa antautua myös sellaiselle, mitä ei entuudestaan lainkaan tunneHyvä. Konserttikokemus on sillä lailla hieno, että se on sekä jaettu että yksityinen. Ihania ovat aina hiljaiset sekunnit ennen aplodien alkua. Konserttiin lähtemisen kynnys on usein korkea. Väsyttää, on työkiirettä ja muuta menoa. Kynnyksen yli on hyvä ponnistella. Penkkiin päästyä mieli rauhoittuu, väsynyt keho avautuu ja lepää. Antaa musiikin virrata ja hoitaaHyvä.

 

Kriitikko Veijo Murtomäki Helsingin Sanomissa:

 

 - - - Helsingin kaupunginorkesterin käynnistäessä Lentävä hollantilainen -alkusoiton luonnonvoimat pääsivät irti täydellä raivolla.Villi Alkusoiton duurissa olevassa ”lunastusaiheessa” puhaltimien soinnikas ja hellyttävä kauneus levisi saliin. Syntyi polttava pienoisdraama.

Nürnbergin mestarilaulajat -alkusoiton kohtuullinen tempo tuotti muhkean karakterin, jossa perisaksalainen mahtipontisuus yhdistyi sykähdyttävästi lavenevaan juhlavuuteen.

Tarpeellisena muistutuksena Wagnerin juurista kuultiin Rienzi-alkusoitto. Sen ylevä ”rukousaihe” taittui karnevalistis-militaristiseen Rossini-huumaan oopperan, hymyyn hersyttäen.Hymyilevä

- - - Laulunumeroissa Parsifalista ja Valkyyriasta jalo ääni (Egils Silins) soi myös herkän mureanaHämmentynyt ja tuskaisan traagisena, aina auktoritatiivisena. Armoitettua laulutaidetta aikamme huipulta!

 

* * * * * Vapaasti arvattavissa, mitkä mielipiteet Wanha Rouva henkilökohtaisesti allekirjoittaa - näissä kuvailluissa konserteissa en käynyt.

Muutamassa kohdassa olen 110% samaa mieltä kuin kirjoittaja(t).

 

Syksyä odotellen rupean valmistautumaan paluumuuttoonLeveä hymy evakosta. Samppanjat syyssateisiin ajattelin tilata - kotiovelle kannettuna - Ranskasta Berglundilta (Chateau Carsin, tiedättehänSilmänisku).  

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Riitta | Vastaa 19.06.2013 13.47

Itse itkin viimeksi Tero Saarinen Companyn Kevätuhrissa. Taiteen avulla voi pitää tunteensa elävinä.

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

11.11 | 10:17

Mukavampi se on salissa istua 'jaktoilla' kuin bussiasemalla odottamassa sinne huitsin nevadaan melkein päätymistä. :)

...
20.08 | 12:22

Vuonna 1956 Suomen ooppera otti nimekseen Suomen Kansallisoopperan. Gooletin, kun jäi kaivertamaan 🤔

...
20.08 | 11:55

Minähän vain toistin papukaijan tavoin illan juontajaa.. en oo tarkistanut, mistä laskeminen on aloitettu..

...
20.08 | 11:50

Odotinkin jo tätä postausta 🤗. Kiitos! Muuten - eikö Kansallisooppera ole kuitenkin vähän vanhempi kuin 50v.?

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS