.. kesti ensimmäinen asiointikäyntini Turussa täältä naapurikaupungin laidoilta. Jos kaikki ennakkosopimukset postissa olisivat pitäneet paikkansa, ehkä kolme tuntia
olisi riittänyt. No, onneksi on bussikortti ja onneksi Turussa on hyvä kaupunkiliikenne joten ajeleminen keskustan laidalta toiselle sujui oikein mallikkaasti - varsinkin kun Turun kauppatori on linjojen solmukohta.
Aamun sanomalehdistä silmiini singahti otsikko "Kultainen leikkaus", jotakin outoa kun se oli urheilusivuilla (HS). 
Jutussa kerrottiin miten porilaisen kauppakeskuksen rullaportaita laskeutui turkulainen Porin Ässien tuleva jääkiekkovalmentaja ja ihmeteltiin, tiesikö tämä, millaiseen kaupunkiin on oikein saapumassa.
Kultainen leikkaus viittasi samassa ostoskeskuksessa toimivan parturi-kampaamon tarjoukseen. Se lupasi muutamalle kymmenelle ensimmäiselle asiakkaalle ilmaisen leikkauksen, joka tehtäisiin
tamperelaisen Tapparan päävalmentajan hiusmallin mukaisesti: otsatukka, sivujakaus ja vaalennus. Tarkoituksena solvata porilaisten kanssa mestaruudesta kisaavan joukkueen päävalmentajaa, joka lehden tietojen mukaan on mahdollisimman kaukana
porilaisten mies- ja jääkiekkoihanteesta.
Toimittaja kysyi parturissa asiakkaalta, onko tämä jo liikaa pilkkaa, hänelle vastattiin, että Tappara pitää murskata
joka ikisellä osa-alueella: kentällä, mediassa ja luovuudessa.
Hm. Luovuudessa! Onpa suuret kuvitelmat tai ainakaan ei ymmärretä oikein sanojen merkitystä.
Olen typertynyt - tai en oikeastaan olekaan. Olen ennenkin ihmetellyt,
miksi tällaista typerää joukkoliikettä jota urheiluksi kutsutaan, miksi sitä ihannoidaan ja miksi sille vaaditaan ja aika usein saadaankin toinen toistaan hienompia temppeleitä. Jääkiekko on tänä talvena kunnostautunut
väkivallan ja aivottomuuden esimerkkinä, mutta muistamme kyllä kaiken dopinginkin ja siihen liittyvän valehtelun, peittelyn ja syyttelyn.
Nämäkö ovat
ihanteitamme?
Ainakin niitä äänekkäimpiä jotka myös saavat rahaa toimintaansa. Ukonkäppyrät päättävät
rahoituksesta, jota voitaisiin ohjata - jos NUORISOSTA ja nuorten kehityksestä puhutaan - vaikkapa musiikkiopistoille, nuorten monipuolisiin tanssi-, teatteri- ja kuvataideharrastuksiin - kulttuurin kenttä on runsas, ystävällinen
ja yhteisöllisyyteen kasvattava.
Tiedän, että toistan itseäni,
mutta turpiin lyöminen ja esim. ohjaavan opettajan (valmentajan) pilkkaaminen tuohon tyyliin kuin porilaiset nyt tamperelaisten valmentajaa nälvivät, tuollaista ei lehtien kulttuurisivuilla näy.
Tämä on aihe, josta olen kerännyt materiaalia paljon, laskin kerran mm. yhden kuukauden ajan miten Turkkarin urheilu- ja kulttuurisivujen lukumäärät per lehti jakautuivat, mutta ehkä täältä
evakosta palatessani heitän kaiken roskiin. (Arvatkaapa, mikä oli sivulukumäärien suhde?)
Toivoisin kuitenkin että edes kotoisella kulttuuriareenallamme (niin, mikä se onkaan???) olisi muitakin äänekkäitä, mm. musiikin tilakysymyksen puolesta puhujia kuin Matti ja Leif.
Vaikutusvaltaisia. Toki kaupungin päättäjät pitäisi ensiksi saada käymään sinfoniakonserteissa - siinä ladossa jota Konserttitaloksi kutsutaan - ja tietenkin olisi ihan mukavaa, jos kaupunginorkesteri
esimerkiksi näkyisi paremmin Turun Sanomien sivuillakin - pelkät kirjat ja rokki eivät riitä kulttuurikuvan näytöksi.
Menikö Turun kulttuuri siinä
samassa kun vuosi 2011 loppui?