kalenteri

 

Tai: extravaganza, mitä ilmaisua säveltäjä Magnus Lindberg puheessaan usein käyttää. Spektaakkeli, fantasia jne. 🤩

 

 

Wanhan Rouvan lokakuun jälkipuolisko on vierähtänyt Magnus Lindbergin, Radion sinfoniaorkesterin, Hannu Linnun ja kumppaneiden pyörryttävässä piirissä.😉 Olen saanut osallistua kahteen RSO:n Lindberg-festivaalin konserttiin, elämykseen, tapahtumaan - kaikkeen mahdolliseen, mitä musiikki, sen esittäjät ja muut mukana pyörivät ystävät tarjoavat. Valitsin festivaalin runsaasta tarjonnasta kaksi, "Ääni ja vimma" 16.10. ja "Voima" 25.10.

 

 

Konsertteja on aika mahdoton eritellä, tai oikeastaan kuvaillakaan. Wanha Rouva on käyttänyt koko viikonlopun mietteisiin näistä kokemuksista. Mietin esimerkiksi myös sitä, milloinkahan eka kertaa kiinnitin huomiota Magnus Lindbergin musiikkiin.  En muista! mutta sen muistan, että olin jo ostanut pari levyä siihen mennessä kun viimeinkin onnistuin pääsemään esimmäisen kerran esittämään säveltäjälle henkilökohtaiset kiitokset ja ottamaan kuittauksen yhteen hankkimaani levyyn (Feria; Corrente II; Arena). Silloin olin niin 'höttösilläni' etten siitä ole oikeastaan toipunutkaan.🙃

 

 

Keskiviikon "Ääni ja vimma" -konsertti oli monipuolisuudessaan valtava: esimerkiksi neljä flyygeliä lavalla (yksi pianisteista oli muuten illan säveltäjä), iso kuoro, useita laulusolisteja - ja kuitenkin massiivisesta ’koneistosta’ huolimatta musiikkia jota oli hyvä kuunnella ja konserttisalissa paikalla ollen myös hauska katsoa. 🙂 Jokaiselle jotakin, ilman mitään päälleliimattua video-osuutta, kaikki mitä estradilla tapahtui kuului asiaan ja tuntui luontevalta.

16.10.2019 Hannu Lintu, kapellimestari, aloittamassa kiitoksia Igor Stravinskyn Häät -teoksen jälkeen, Piia Komsi, sopraano, Anna Danik, mezzosopraano, Simo Mäkinen, tenori, Aarne Pelkonen, baritoni, Musiikkitalon kuoro (valm. Nils Schweckendiek), Joonas Ahonen, Emil Holmström, Jouko Laivuori ja Magnus Lindberg, piano.

 

 

Perjantai-illan teema oli "Voima". Suomessa harvakseltaan esitetty Kraft (1985), siinä säveltäjän taito, mitä kaikkea hän romuista keksiikään ison sinfoniaorkesterin kanssa soitettavaksi, tulee kuulijalle häkellyttävä musiikkikokemuksena. Koko happening levittäytyy ympäri Musiikkitalon salia, solistimuusikot, säveltäjä-pianisti mukaanlukien, kulkevat mutkikkaissa portaissa ylös alas ja soittavat samalla! Kapellimestari (ja pilli?) on erittäin tärkeässä osassa tässäkin kaleidoskoopissa..🙃

Magnus Lindberg, Tuomas Lehto, Hannu Lintu, Kazutaka Morita ja Giuseppe Gentile

plus osa muuta RSO:ta  kiitoksilla Kraftin jälkeen 25.10.2019.

 

Kraft, sitä tiesin odottaa suurena ja erikoisena ja tietenkin RSO ja Lintu lunastivat nyt kaikki odotukset! ei haitannut vaiks meteli oli ajoittain sellaista että melkein vieläkin korvissa soi.. Aulatiloissa ympäri Musiikkitaloa oli huomaavaisesti tarjolla ennen konserttia herkemmille kuulijoille korvatulppia. En siltikään ymmärrä, miksi niitä jotkut käyttivät, sillä yksi osa Kraftin hurmasta oli yllättävät ja erikoisetkin fffff-efektit ja volyymin vaihtelut.

 

 

Ennen Kraftia Hannu ja Magnus pitivät lavalla hauskan esittelyn siitä, mitä tuleman pitää ja millä kaikilla soittimilla ja vempaimilla se saadaan aikaan. 

- Suosittelen ehdottomasti katsomaan Areenasta, tv-kamerat tuovat esiin paljon sellaisia yksityiskohtia joita ei salissa voinut erottaa sen paremmin korvin kuin silminkään. Kerrostalossa valitettavasti ei voi soitattaa Kraftia teoksen vaatimalla volyymilla.. 😲 eikä kannata kuunnella kuulokkeilla!!

https://areena.yle.fi/1-50270546#autoplay=true.

Miten voikaan keksiä ja saada koottua kaikista Kraftin mielikuvituksellisista elementeistä niin riemastuttava kokonaisuus?! Backstagella Wanha Rouva kuittasi täydestä sydämestään säveltäjälle: "Olet nero!"

 

 

Onneksi Wanha Rouva ei ole musiikkikriitikko joka voi nyppiä erilaisia yksityiskohtia maailmalla kokemistaan muistakin esityksistä, minä voin aina ja joka kerta nauttia kaikilla aisteillani siitä mitä orkesteri, solistit ja kapellimestari juuri sillä hetkellä saavat säveltäjän luomuksista aikaan. Kai musiikkia sävelletään ja tehdään kaikille kuulijoille, ei pelkästään kaiken kokeneille ammattikriitikoille? Meille maallikoille musiikin maailma on tyhjentymätön valtameri. Ja sit on vielä niitä sellaisia, jotka pölyyttävät vanhoja tuttujakin sinfonioita niin että niistä tulee jotain ennenkuulumatonta uutta..💋

 

 

Väliajalla eräässä pikku porukassa virinnyt sanailu siitä, mihin Turun uusi konserttitalo pitäisi rakentaa, oli sikäli vajavainen ettei esim. tämäntyyppisen musiikin esittämismahdollisuuksiin ollenkaan ehditty.. nykyisessä Konserttitalossa musiikki kun voi olla kidutusta.😠

 

 

Koska perjantaina vaihdoin väliajalla paikkaa ystävän kanssa (logistisista syistä!), menetin luultavasti osan konsertin jälkipuoliskon, Auran, kokonaiskuvasta. Nimenomaan ’kuvasta’, kun audiovisuaalinen osuus hiukan vinoutui. Mikä ei tosin vähentänyt audioelämystä. Aura on kaunis 40-minuuttinen sinfonia, joka upeasti päätti konsertin ja omalta osaltani myös Magnus Lindberg -festivaalin. 🙂