kalenteri

 

Wanhalle Rouvalle eräs henkilö mainitsi kerran – kehuessaan musiikkihurmoskirjoituksiani: ”Kirjoittaisit joskus kirjoistakin”, tietäen että kodissani olohuoneen kaksi seinää on ’päällystetty’ kirjahyllyillä ja että niissä olevia kirjoja on myös luettu.

Kirjojen ja konserttien vertailu keskenään on kunkin elämyskokijan hyvin henkilökohtainen ja periaatteessa yhteismitaton alue. Kun luet kirjan ja kun olet yksin, kirjan ajatusten ja mielikuvien peilaaminen jää omaan päähän pyörimään kunnes pyörivät sieltä pois.. Aivan varmasti joku, jonka kanssa voisit ehkä keskustella lukemastasi, ei ole lukenut samaa kirjaa eikä ainakaan samaan aikaan!Epävarma

 

 

Wanhan Rouvan suhde kirjoihin on pitkä ja yksinäinen: opin lukemaan jo 5-vuotiaana, aikani kuluksi, kun leikkikavereita ei ollut. Vanhemmiten eriparisiksi kehittyneet silmät ovat ohjailleet lukemista, parhaiten lukulasit auttavat illalla sängyssä. Viereisellä pöydällä käden ulottuvilla on myös kynä, jolla voin raapustella kirjaan huutomerkkejä, hymiöitä, ympyröidä tekstejä – se on yksi kirjanomistamisen ihanuus! Books graphics

Kommmentoin ja kuittailen kirjailijan kanssa. Cool Toinen oman kirjan etu on se, että sitku kaikki media, uutiset jne rupeaa tympimään, voi kymmenien vuosien kuluessa ostettujen kirjojen riveistä ottaa uudelleenlukuun jonkun, josta alkuun ehkä ihmettelee, miksiköhän tuonkin ostin? -  Wanha Rouva teki viimeksi muutama vuosi sitten tuollaisen uusintaluku-urakan Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -sarjan kanssa. Ihana – ja sinnikkyyttä vaatinut matka!

 

 Rain graphics

Syksyn sateiden ropistessa ikkunaan olen lueskellut kahden suomalaisen laulajan elämäkertoja, peräkkäin, ensin urakoin Martti Talvelan, sitten Tom Krausen. Molemmat teokset olin kesällä ostanut kauppatorin halpismyyntipöydältä à 2€. Toinen oli upouusi (Krause), toisen paperipäällys oli repaleinen mutta sisukset siistit. Talvela-teoksen Jättiläisen muotokuva  ostin sen kirjoittajan, HyväSeppo Heikinheimon (1978) vuoksi, Krausen Täydellinen vapaus -esittelyn (Pentti Savolainen, 2003) taas siksi, että Tom Krause oli yksi lempilaulajiani. Molemmat herrat ovat esittäneet rakastamaani Schubertin Winterreise-laulusarjaa ja molempien esitykset olen kuullut – Naantalin kirkossa. 

 

 

Ystäväni kysyi vertailua näistä kahdesta elämäkerrasta, mutta voi olla, etten jaksa siihen vertailuasiaan paneutua, sillä niin erilaisia ovat laulajien elämät ja niiden esittelyt kuin ovat kirjojen aikakaudetkin.  Ehkä joskus myöhemmin..

 

 

Eilen illalla lopetin uusimman kirjan lukemisen. Hyllyssäni on ennestään pitkä rivi Antti Tuurin teoksia – tietenkin, pohojalaasenSilmänisku – tämä uusi poikkeaa Tuurin ’alkuperäisestä’ perussarjasta. Tammikuu 18 on vahvasti historiaan perustuva kuvaus jonka tapahtumakeskiö on Ylistarossa. Avaa vaikuttavasti historian taustaa ja erilaisten, mutta samanhenkisten ihmisten elämää pakkastalvena 1918 Ylistarossa (kunnan lähinaapurit Ilmajoki, Isokyrö, Lapua, Nurmo ja Ylihärmä).

 

 

Wanha Rouva vietti lapsuutensa ja varhaisnuoruuden Ylistarossa, joten lukukokemuksesta muodostui monisäteinen. Tässä eräs kirjasta ympyröimäni kohta (tapahtuu kirkonkylän Säästöpankin portailla): ”Ensin vaikenivat huutajat portaiden edessä ja tiellä, ja kun näin, että ääneni kantaisi niitten yli, huusin uudelleen hiljaisuutta. Nyt vaikenivat jo meijerin pihassa seisojat, mutta jokisillalta päin kuului vielä huutoa. Kolmas huutoni kantoi sillalle ja joen yli, ja tuli aivan hiljaista: kuulin, kuinka Kyrönjoki kohisi myllykosken uomassa, joka ei koskaan jäätynyt.”

 

Kyrönjoki river. - Vähäkyrö Ostrobothnia province of Western Finland.- Pohjanmaa - Österbotten

Tuttuja paikkoja! Kyrönjoessa opettelin uimaan ja soutamaan venettä, Kyrönjoen jäällä harjoittelin luistelemista, Kyrönjoen rantamilla sain kerran jalkaani haavan jonka hoitaminen oli erittäin vaivalloista. Säästöpankin lähellä oli myös ahkerasti käyttämäni kirjasto. Ja niin edelleen. - Nyt kun Tammikuu 18 on iltalukemisena valmis, aion ottaa sen olkkarinsoffalukemiseksi, ohut opus, 220 sivua, ja syvennyn historiaan. - Tässä satunnaisesti löydetty Aamulehden kuvaus kirjasta https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/antti-tuuri-kuvaa-romaanissaan-sisallissodan-alkutahteja-ylistarossa-tammikuussa-1918-200357934/.

 

 

Musiikki, se on sitten kokemuksena jotain aivan muuta. VauYhteisöllisempää. Audiovisuaalista.Music
 emoticons Tässä ja nyt.

Sinfoniakonsertissa tai oopperassa meitä voi olla kerrallaan 1000-2000 kuulijaa elämystä jakamassa. Vaikka et keskustelisi kenenkään kanssa väliajalla tai konsertin jälkeen, kasvot kertovat!Villi Joskus tulee spontaanit kommentit aivan ventovierailtakin. Aika usein Wanha Rouva on nähnyt ystävällisiä hymyjä kun olen posket punottaen kiiruhtanut tungoksessa eteenpäin..Cool

 

 

Mutta nyt posti toi Tsirp Raulamolle Vau osoitetun soivan tervehdyksen♥.. joten tämä jaarittelu loppuu tähän.Silmänisku

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/03/hyvalaatuista-rosoisuutta

https://www.hs.fi/paivanlehti/01112017/art-2000005430697.html

 

.. sekä silmien että nenän kautta, elämä rajoittuu huomattavasti. Ihmeellistä, että Auranrantojen Häirikön päässä niin paljon roinaa onkin. Siis Wanha Rouva (ent. Auranrantojen Häirikkö) on potenut viime päivät harvinaisen rajua flunssaa. Ainut myönteinen osa tilannetta on ruokahalun väheneminen, varsinkin, kun edellisen kerran kaupassa käydessäni en osannut ennustaa seuraavana päivänä iskevää tautia eivätkä kaapit suorastaan pullistele eväitä..

 

 

Maanantain ja tiistain repivä yskä koetteli kurkkua ja kylkien kestävyyttä, toivonkin, että kylkiluut ovat kunnossa. Tuntui kuin pahimmillaan yskimisen mukana olisi pullahtanut ulos kaikki 'sisuskalut'.Sairas Yöt olivat jatkuvaa yskimistä, nukkuminen näennäistä. Onneksi – koska olen tällaisen sairastamisen kroonikko – kaapissa oli vielä jäljellä kapseleita, jotka rupesivatkin hillitsemään yskää niin, että viime yön nukuin jo ihan tyydyttävästi.Eilisen päivän erikoisuus oli roima aivastelu ja nuha, nenäliinoja kului huoooomattava määrä, päivän mittaan olinkin ihan tyytyväinen, että olin huushollissani yksin..

 

 

Aamun lehtien luku on ollut näinä päivinä vajavaista, sillä vetistävät silmät ovat olleet tehokas AdBlocker (mainostenesto-ohjelma). Tänään kuitenkin jo erotin silmien vesiverhon takaa juttuja EU-tapahtumista, Afrikan uusimmasta vallankaappauksestaSurullinen, kotimaan politiikasta, hyvin-/pahoinvoinnista, ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista, Varsinais-Suomen kuntien veroprosenteista, Turun kaupunginorkesterin (TFO) tämän viikon konsertista plus kevään ohjelmistosta. Ja niin edelleen. Turkkarissa oli myös sivun kokoinen valokuvajuttu, oli kilpailtu kauneimmista Turku-kuvista. Ihan hienoja olivat ja voittajakuva persoonallinenkin. Huvittuneena huomasin, että kaikki palkitut Aurajoki-kuvat oli kuvattu niin, ettei betonista Kirjastosiltaa näkynyt..Silmänisku

Kymmenen vuotta sitten oli ollut ilmeisesti talvi eikä ollut turhia siltoja 'Halisten ukkojen' tiellä..

 

 

TFO:n kevään kausiohjelma tuli Wanhalle Rouvalle jo eilen postitse. Yhden konsertin sieltä valitsin, mutta koska se on turhan lähellä Wienin filharmonikkojen Tampereen-konserttia, päätin jo nyt, että lähden väliajalla kotiin. Solistinumeroa odotan iloisena, sillä lavalla on silloin loistava harpisti, ♥Xavier de Maistre jota kuulin ja näin livenä RSO:ssa helmikuussa https://areena.yle.fi/1-3987935#autoplay=true.