kalenteri

 

11.9.2017

 

Eipä oikein aukene Wanhan Rouvan sanainen eikä valokuvallinen arkku. Tunne on erittäin omituinen. Olen katsonut kaikki Ars-näyttelyt vuodesta 1983 alkaen, jotkut tosi moneen kertaankin. Pidän myös videotaiteesta, niitähän tässä uusimmassa onkin joka kerros täynnä. Mutta. Pari asiaa oli päässyt unohtumaan. On käytävä katsomassa usein, varsinkin videoita. Eikä matkaan saa lähteä väsyneenä, mutta jos lähteekin, on varattava mukaan reipas annos eväitä! Epävarma

 

Täysikuu teki Wanhalle Rouvalle perjantaina 8.9. inhottavat temput - taas. Parin, kolmen tunnin yöunen jälkeen Rouva istua nökötti bussissa aamulla kello 10. Noin 4,5 tunnin Kiasman kerroksissa kiertelyn jälkeen laahustin museokauppaan postikorttiostoksille, sen jälkeen Kampin ruokakauppaan ostamaan 'eväitä', joita minulla ei siis näyttelyssä ollut mukana. Ja ah, kotiinkin ehdin niin aikaisin illalla ettei taksia Turun linja-autoasemalta tarvittu vaan ehdin ihan hyvin Föliin. (Föli = kaupungin sisäinen liikenne, nimisisko Förille - sen kai jokainen tietää?)

 

Hätäisen lähtöni syy oli se, että viime tipassa huomasin osan Ars17:n teoksista poistuvan viikonlopun jälkeen - ja juuri niissä ylimmissä kerroksissa (4. ja 5.) oli juttuja joista Kiasman sivuille kirjoitetut esittelyt kiinnostivat. No joo, parin videoteoksen olisinkin sieltä toivonut jäävän vielä pidemmäksi aikaa. Alemmat kerrokset on muutamin osin katsottava uudelleen.

 

Tämä (Factory..) oli paras! Ja valitettavasti näin sen vain yhden kerran. Surullinen

 

http://arsguide.kiasma.fi/teokset/factory-of-the-sun/

 

 

Niin et silleen. On aika pulmallista ottaa pikkupokkarilla valokuvia videoista - ei mahdotonta, kokeiltu on usein - mutta tällä kertaa kelpuutan mukaan vain tosi vähän.. Tänään seurasin Areenasta uutiskuvaa Miamista, jossa palmut vääntyilivät Irma-myrskyn puhaltaessa ja kaataessa vettä vettä vettä..

 

 

18.9.2017

 

Ars17-uusintavilkaisu 15.9. Vastahakoisesti Wanhan Rouvan on tunnustettava, että tämä näyttely ei vastannut odotuksiani.Hämmentynyt Mukaan on mahtunut sellaisia tuotoksia, jotka jopa meikäläistä, modernin taiteen ystävää, ärsyttävät siksi kun vievät tilaa joltakin muulta, ehkä kiinnostavammalta. Toinen katselmus Kiasmaan tuli nyt kuitenkin tehtyä ennen Beethovenia.

 

Ja se onkin aivan toinen juttu! SydänPölyt karisivat taas vanhan, kuuron B:n harteilta.. Kiitos vain nimipäivälahjasta, ystävättäreni! Silmänisku

https://areena.yle.fi/1-4109225?autoplay=true