kalenteri

.. kun puhutaan musiikista sellaisella porukalla kuin eilen. Tai millaisella porukalla tahansa.

 

Musiikkiin liittyviä panelistien henkilökohtaisia (ura-)polkuja, niihin kului aika monta hetkeä,  ja Suomen kapubrändiin ja sen hienoon maineeseen ja maineen korostumiseen ulkomailla. Keskustelu musiikin vaikutuksesta kuulijoihin oli alkamassa mutta hajosi alkutekijöihin, pintaa raapaistiin taiteen rahoituksen uudistamisesta, jne jne.

 

 

Keskustelijoina olivat HKO:n ylikapellimestari Susanna Mälkki (50), kapellimestari-muusikko Taavi Oramo (30), Sinfoniaorkesterit ry:n pj Erkki Liikanen (69) ja 'nimellisenä' puheenjohtajana toimittaja-kirjailija Minna Lindgren (56). Nuori Taavi Oramo oli hälyytetty sairastuneen säveltäjä-kapellimestari Esa-Pekka Salosen tilalle. Oramo saikin paljon puheaikaa "nuorison" edustajana, mutta monitaitavan muusikon sanallinen anti, ainakin näin äkkiseltään estradille tempaistuna, vei tilaisuuden valtavasta asiakokonaisuudesta kohtuuttomasti aikaa.

 

 

Kaikkien osallistujien kohdalla tuli kuitenkin hyvin esiin se, että aikaisin pitää aloittaa musiikin harrastaminen ja opiskelu, jos vaikkapa musiikin ammatti voisi olla tähtäimessä. Ja mitä kaikkea yhteistä mukavaa sen tiukan harjoittelun bonuksena tulee.. kaikesta ei edes mainittu mitään (Nimim. Ent. Musiikinopiskelijan Äiti).

 

Sivuttiin sitäkin, miksi Suomen orkestereissa on niin paljon ulkomaalaistaustaisia muusikoita. Niinpä! Toivottavasti joskus järjestetään tilaisuus jossa tulee selkeästi esiin se, miten Suomen hyvä musiikkikoulutus monessa loistavassa oppilaitoksessa on joutunut luovimaan raha edellä -tyyppien hallinnoimana ja että Suomen kaltaisessa pienessä maassa tulisi tavallistakin enemmän suunnata rahoitusta musiikkikoulutukseen, jotta tämä kansallinen ylpeydenaiheemme säilyisi edes ennallaan!!! 😲 Uskon, että Esa-Pekka olisi nytkin tuonut asian ponnekkaasti esille, sillä hän ja joku muukin alan vaikuttaja ovat toistaneet sitä jo kauan. Olihan tilaisuuden otsikko "taidemusiikin tulevaisuudesta"!

 

Mitä kaikkea hyvää musiikki antaakaan passiivisellekin kuulijalle. Sitäkin vain raapaistiin, vaikka musiikin terveysvaikutukset ovat kaikkien tiedossa, ainakin kaikkien jotka osaavat lukea kirjoitettua tekstiä tai kuunnella puhuttuja faktoja -  tai ovat kokeneet asian itse.🙂

 

Pari konkreettista seikkaa olisi tasapainottanut tilaisuuden tärkeää antia: pidempi kesto ja Lindgrenin napakampi ote. Hieno idea jäi keskeneräiseksi eikä tilaisuuden tarkoitus muutenkaan oikein kirkastunut Wanhalle Rouvalle sillä aiheessa ei pysytty, humps, henkilöhistoriassa rämmittiin. Vähän sivuttiin erästä juuri ilmestynyttä  elämäkertateostakin, mutta ei niin räikeästi kuin etukäteen pelkäsin.

 

Erittäin asiattoman puheenvuoron yleisöstä, sen ainoan, käytti eräs kyseenalaista mainetta hankkinut Hämeen musiikkielämän ex-vaikuttaja..😠

 

Mutta ei se eikä tilaisuuden pintapuolisuus mitään! Ehkä joskus tulee jatkoa jolloin päästäisiin aiheeseen.

 

😉Tapasin tällä Musiikkitalo-keikallani useita harvemmin reiteilleni osuvia tuttuja, 'meidän talon entisiä' ynnä muita mukavia ja tavoitin puhelimeenkin yhden ♥tärkeän henkilön joka puhelu valitettavasti keskeytyi tällaisen erittäin harvinaisen tutun tultua kyselemään, mitä minulle kuuluu. No, kuuluuhan sitä kun ei oo aikoihin, vuosikausiin, tavattu! 🙃

 

Joten: näin dagen efter toivotamme EP:lle pikaista paranemista, hänellä on meneillään rankka urakka lähiviikkoina(kin), on RSO:ta ja Reininkultaa näillä tantereilla ja kaikkea muuta muualla. Toivottavasti kuitenkin tapaamme tulevana perjantaina! Ja ellemme tapaa, Wanhalla Rouvalla on aavistus, että tarvittaessa äkkiä sijaiseksi hyppäävä henkilö ehkä voisi olla maisemissa.

 

Eilen tuli kuluneeksi tasan 8 vuotta siitä, kun Wanha Rouva oli eka kertaa konsertissa Musiikkitalossa! Fanfaarit soimaan!🤩 Talon vihkiäiskonsertit ja -tilaisuudet taisivat silloin olla edellisellä viikolla. Ihana paikka! Niin kotoisa, niin - niin ystävällinen, konserttisalikin.